Itä-Suomen yliopiston vuoden 2020 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinnon saaja on yliopistonlehtori, tutkija Anne-Mari Souto ja kunniamaininnan saaja yliopistonlehtori Satu Tuomainen. Työhyvinvointipalkinto myönnettiin teologian osastolle.
Työtä koulutuksen eriarvoistumisen purkamiseksi
Anne-Mari Souto sai Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinnon 2020 monipuolisesta paneutumisestaan eriarvoistumisen ja sen purkamisen kysymyksiin koulutusjärjestelmässä ja ohjauksen käytännöissä. Hän on tutkinut muun muassa etnistyviä ja sukupuolen mukaan eriytyviä koulutuspolkuja, rasismia ja monikulttuurisuutta koulutuksen kontekstissa. Hän on myös edistänyt keskustelua eriarvoistumisesta ja sen purkamisesta suomalaisessa koulutus- ja ohjausjärjestelmässä.
Souto tähdentää, ettei koulutus ole tasa-arvoista kaikille, vaan se myös tuottaa ja uusintaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja etuoikeuksia. – Viime aikoina koulutuksen eriarvoistava tendenssi on vain vahvistunut.
Suomessa on hänen mukaansa vielä sokea piste koulutuspolkujen etniselle ja rodullistetulle eriytymiselle. On uskottu koulutuksen integroivaan voimaan, mutta unohdettu tarkastella, millaisiin ammatillisiin ja yhteiskunnallisiin asemiin koulutus etnisiin ja rodullistettuihin vähemmistöihin asemoituja ohjaa. – Valmentavien ja työvoimapoliittisten koulutusten ohella ovet näyttävät avautuvan pikemminkin ammatilliseen kuin lukiokoulutukseen sekä ammattikorkea- kuin yliopistokoulutukseen, joskus oman toiveen vastaisesti.
– Lisäksi rasismi rajaa mielikuvia siitä, minkä näköisiä ja taustaisia ihmisiä ollaan missäkin työtehtävässä totuttu ja valmiita näkemään. Nämä käsitykset heijastuvat siihen, miten ja mihin etnisiin ja rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvia ohjataan ja toisaalta siihen, missä he kokevat tulevansa helpoiten hyväksytyiksi ja työllistetyiksi. Näiden syrjivien käytänteiden haastaminen vaatii yksilöiltä paljon, ja siksi suurin huomio yhdenvertaisuustyössä tulisikin kääntää yksilötasolta rasismia uusintaviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja niiden purkamiseen myös koulutuksen kentällä.
Omalla alallaan, opinto- ja uraohjauksella, Souto näkee paljon mahdollisuuksia torjua koulutus- ja työmarkkinoiden segregoitumista. – Omien tutkimusteni osoittamia muutostarpeita on etenkin rohkeus ja kyky huomioida ja ottaa puheeksi yhteiskunnallista eriarvoisuutta paitsi yksilöiden elämänkulussa niin myös ohjauksellisissa rakenteissa ja käytänteissä – käytännön esimerkkinä vaikka se, kenen kasvoilla mitäkin koulutusta ja ammattia esitellään. Tämän muutoksen tekemisessä on opinto- ja uraohjaajien koulutuksella tärkeä rooli, ja siihen vastaamme tutkimusperusteisella opetuksella. Tavoitteena on myös se, että opiskelija- ja henkilökuntamme moninaistuisi jatkossa.
Sukupuolineutraalimpaa kieltä opetuksessa
Kunniamaininnan sai yliopistonlehtori Satu Tuomainen kielikeskukselta kaikki opiskelijat huomioon ottavasta työotteestaan ja sukupuolineutraalin kielen käyttämisestä sekä suomen että englannin kielessä. – En ole lainkaan teeman asiantuntija, mutta olen iloinen, että varmaankin opiskelijat ovat kiinnittäneet tähän huomiota. Kieli- ja viestintäopinnoissa puhumme opiskelijoiden kanssa paljon kansainvälisyydestä sekä siitä, kuinka kielen konventiot muuttuvat yhteiskunnassa. Tähän liittyy myös sukupuolineutraali kielenkäyttö.
– Suomeksi se on ehkä helpompaa, koska suomen kielessä ei ole sukupuolta erottavia persoonapronomineja, ja myös ammattinimikkeitä ja puhuttelunimiä voimme nykyään käyttää ilman viittauksia miehiin tai naisiin.
– Vastaavaa tulee esiin myös englannin kielessä. Esimerkiksi itse en enää käytä fraaseja kuten ”ladies and gentlemen” tai ”guys and girls”, ja pyrin ottamaan englannin pronomineihin ”he” ja ”she” mukaan myös sukupuolineutraalin ”they”. Opiskelijat ovat myös itse aktiivisia näissä asioissa eli kertovat, millä pronominilla heitä voi kutsua, ja englannin puhuttelunimissä perinteisten Mr, Miss ja Ms -termien rinnalla on sukupuolineutraali Mx.
Tuomaisen mukaan on hyvä, että myös yliopistossa kielenkäyttö ja toimintatavat muuttuvat ympäröivän yhteiskunnan mukana. – Myös meidän yliopistossamme tutkitaan paljon sukupuolten tasa-arvoa ja näistä teemoista minua paremmin tietäviä on lukuisia, mutta olen iloinen, että varsinkin opetuksessa käytettävä sukupuolineutraali kielenkäyttö on tällä lailla huomioitu positiivisesti.
Palkinnon ja kunniamaininnan myönsi rehtori Jukka Mönkkönen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan esityksestä.
Hyvinvoivassa työyhteisössä on matalat kynnykset
Vuoden 2020 Työhyvinvointipalkinnon sai teologian osasto, jonka tulokset työhyvinvointikyselyssä ovat aina vain parantuneet viime vuosina ja myös nyt korona-aikana. Palkintoperusteiden mukaan osastonjohtaja Ilkka Huhta on edistänyt osaston työhyvinvointia kehittämällä kokouskäytäntöjä ja vuorovaikutusta sekä laittamalla itsensä likoon muun muassa tempauksessa, jossa hän kartutti pyöräilykilometrejä vastineeksi osastossa suoritetuille opintopisteille.
– Työhyvinvoinnin näkökulmasta työyhteisö ei ole koskaan valmis. Sen eteen täytyy tehdä koko ajan työtä, ja se vaatii koko yhteisön sitoutumisen ja mukanaolon. Siinä ehkä olemme onnistuneet, mutta taustalla on vuosien, jopa vuosikymmenien työ. Meillä on koko ajan vahvistunut käsitys yhteisestä yksiköstä ja päämäärästä, vaikka koulutusohjelmia ja oppiaineita on useita, Huhta pohtii.
– Johtamistyössä meillä pyritään siihen, että jokainen pääsee toteuttamaan omia vahvuuksiaan. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön on tärkeä osa akateemista työtä. Näin pienessä yksikössä osastonjohtaja pystyy myös kuuntelemaan koko porukan toiveita ja tavoitteita.
Keskusteluyhteyttä on edistetty vapaamuotoisilla viikkokahveilla, joita nyt jatketaan etänä. – Kynnys on ollut matala myös opettajien ja opiskelijoiden välillä ja yhteiset tempaukset, kuten koripallo- ja futsal-illat tärkeitä. Nyt mietimme, löytyisikö jotain vastaavaa e-urheilusta.
– Oma roolini on antaa tuki hyville ideoille enkä kovin herkästi torju hullujakaan ajatuksia. Salliva ilmapiiri mahdollistaa meillä senkin, että onnistumisten lisäksi pystymme jakamaan myös epäonnistumiset esimerkiksi rahoitushauissa, Huhta toteaa.
Rehtori myönsi työhyvinvointipalkinnon henkilöstöpalvelujen työryhmän esityksestä.
