Itä-Suomen yliopiston Kasvua sammalesta -hanke onnistui rahkasammalten tuottavien koekasvatusten perustamisessa elottomalle turvekentälle. Kahden kasvukauden jälkeen Kyyrönsuon turvealueelle perustetuilla koekasvatuksilla saavutettiin täysi sammalpeite ja parhailla aloilla kasvu ylitti jo luonnontilaisten soiden tuoton.
– Perusratkaisu on yksinkertainen, kosteusolot tulee säätää tasaisiksi. Rahkasammalilla ei ole juuria ja siksi niiden kasvualustan on pysyttävä jatkuvasti sopivan kosteana, kertoo kasviekologian yliopistonlehtori Teemu Tahvanainen.
– Kosteusolojen ylläpito edellyttää veden johtamista valuma-alueelta tai soveltuvasta vesistöstä kasvatusalueen läpi.
Turvetta korvaavien kasvinviljelyn kasvualustojen tarve on suuri. Tuore rahkasammal olisi paras vaihtoehto monien kasvien viljelyssä, mutta rahkasammalen korjuu heikentää suoluonnon tilaa. Rahkasammalten viljelymenetelmiä on vasta alettu kehittämään, mutta jo ensimmäiset tulokset ovat lupaavia.
– Kasvun nopean käynnistymisen ansiosta hyödynnettävän sammalkasvuston voidaan odottaa muodostuvan jo muutaman vuoden aikana, Tahvanainen toteaa.
Vedenpinnan noston ja sammaltuotoksen myötä turvealueiden hiilipäästöt vähenivät merkittävästi ja lisäksi sammalkasvustot toivat mukanaan muuta suolajistoa.
– Kosteikkoviljelyllä ja ennallistamisella on samansuuntaisia vaikutuksia ja niiden tavoitteita voidaan yhdistää. Lintukosteikkoa voidaan esimerkiksi käyttää kosteikkoviljelyn vesivarastona. Lupasääntelyn ja tukien osalta eri tavoitteisiin tähtäävät toimet voivat olla ristiriidassa, hän sanoo.
Hankkeen tuloksia esiteltiin toukokuun alun hanketapahtumassa, jossa oli yli 40 osallistujaa. Tapahtuma avasi valtakunnallisen Kosteikkokarnevaalit-tapahtumaketjun.
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Teemu Tahvanainen, p. 050 442 3987, [email protected]
