Metsäbiotalous monipuolistuu ja moniarvoistuu lähitulevaisuudessa
—Metsäbiotalouden tieteenala motivoi, koska se on lähtökohtaisesti monitieteinen ja yhdistää globaalien viheliäisten ongelmien näkökulman paikallisten ratkaisujen hakemiseen, kertoo uusi metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujala.
Professori Teppo Hujalan mukaan metsäbiotaloudesta on moneksi, ja ennakointitutkimus avaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin metsiin ja niiden käyttöön vaikuttavia muutosvoimia, sekä tehdä tähän ymmärrykseen perustuvia valintoja.
—Olin 2000-luvun alkuvuosina Helsingin yliopistossa metsänarvioinnin ja metsäsuunnittelun opetustehtävissä ja kehittämässä verkko-opetusta. Väitöskirjani tein metsänomistajalähtöisestä metsäsuunnittelusta. Sen jälkeen olen työskennellyt metsäsuunnittelun, metsäpolitiikan ja metsäpalvelujen tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa ja Luonnonvarakeskuksessa Joensuussa, Vantaalla ja Helsingissä, hän sanoo.
Viimeisimmät nelisen vuotta Hujala on jo toiminut määräaikaisena metsäbiotalouden ennakoinnin professorina Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla Joensuussa.
—Tämä kausi toimi erinomaisena sisäänajokautena tähän nyt alkavaan vakinaiseen professuuriin. Saastamoisen säätiö rahoittaa professuuriani vielä vuoden 2021 loppuun saakka.
—Olen tällä hetkellä erityisen kiinnostunut liiketoimintakumppanuuksien ja yhteiskehittämistapojen sekä innovaatioiden leviämistä edistävien ja hidastavien tekijöiden tutkimisesta. Ennakointi- ja innovointimenettelyjen yhdistäminen tulee olemaan jatkossa yhä keskeisempi metsiin kytkeytyvän liiketoiminnan menestystekijä.
—Minua kiehtoo tulevaisuustietoisuuden ja -taitojen integrointi metsäopiskelijoiden ja -ammattilaisten osaamiseen. Hankeportfolioni on varsin monipuolinen; tutkin tällä hetkellä muun muassa uusia metsäpalvelumalleja, pieniläpimittaisen puun tulevaisuuksia, nuorten metsänomistajien näkemyksiä ja kulttuurista muutosta kohti kestävää kiertobiotalousyhteiskuntaa.
Lähitulevaisuudessa metsäbiotalous monipuolistuu ja moniarvoistuu. Toimijat löytävät perinteiset toimialarajat ylittäviä kumppanuuksia, toimivaa kokeilukulttuuria sekä uusia tapoja tuotteistaa ja palvelullistaa metsiin liittyviä materiaalisia ja aineettomia arvoja.
—Kestävyys- ja vastuullisuuskysymykset korostuvat, kansalaistieteen sovellukset ottavat vaikuttavuusharppauksia, ja metsiin liittyviin konflikteihin löydetään uusia, toimijuuksia vahvistavia osallistumisen tapoja, Hujala toteaa.
Lisätietoja: Professori Teppo Hujala, p. 050 336 7457, teppo.hujala (a) uef.fi
***
Teppo Hujala
Teppo Hujala Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden, erityisesti metsäbiotalouden ennakoinnin professoriksi 1.9.2020 alkaen
S. 1976, Suomenniemi (Mikkeli)
- Maatalous- ja metsätieteiden tohtori (MMT) 2009, Helsingin yliopisto, pääaine metsävaratiede ja –teknologia
Tärkeimmät tehtävät:
- metsäbiotalouden ennakoinnin professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu, 2017-2020
- Hujala on toiminut assistentin, suunnittelijan ja tutkijan tehtävissä Metsäntutkimuslaitoksessa, Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa
- Vuorovaikutteisen metsäsuunnittelun dosentti, Helsingin yliopisto, 2012-
- Metsätieteen aikakauskirjan päätoimittaja (sivutoimena), Suomen Metsätieteellinen Seura ry, 2019-
