Terveysalan asiakastyössä tarvitaan ohjausosaamista
– Pedagogisen osaamisen tarve kasvaa terveydenhuollossa painopisteen siirtyessä yhä enemmän terveyden edistämiseen. Ammattilaisilla on oltava valmiudet potilaan tai asiakkaan ohjaamiseen laadukkaasti myös etänä ja teknologiaa hyödyntäen, toteaa professori Terhi Saaranen.
Saaranen nimitettiin kuluvan vuoden alusta alkaen hoitotieteen professoriksi, erityisalana terveyspedagogiikka. Aiemmin hän hoiti tehtävää määräaikaisena.
Terveyspedagogiikassa on kyse terveyteen, terveyden edistämiseen ja hoitamiseen liittyvistä, tutkimukseen perustuvista pedagogisista ratkaisuista. – Terveyspedagogiikkaa voidaan tarkastella terveysalan ammattilaisten koulutuksen ja osaamisen, mutta myös väestön terveyden lukutaidon näkökulmasta, Saaranen toteaa.
Terveyden lukutaito tarkoittaa kykyä muun muassa ymmärtää ja hyödyntää terveyteen liittyvää tietoa. – Se on tärkeää kaikissa ikäryhmissä ja korostuu terveydenhuollon painopisteen siirtyessä yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja terveyden edistämiseen.
Saarasen mukaan terveyspedagogiikan tutkimuksen ja koulutuksen onkin tulevaisuudessa tuettava erityisesti asiakas- ja potilasohjausta. – Etäpalvelujen yleistyminen edellyttää valmiuksia laadukkaaseen ohjaukseen myös erilaisten digitaalisten välineiden avulla.
Saaranen vastaa Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella erityisesti terveystieteiden opettajankoulutuksesta ja toimii laitoksen opetuksesta vastaavana varajohtajana. Työssään hän sekä kehittää että tutkii alan koulutusta ja pedagogisia ratkaisuja. – Terveystieteiden opettajat kouluttavat sairaanhoitajia ja tulevaisuudessa ehkä täysin uusiakin terveydenhuollon ammattiryhmiä, joten alan osaamistarpeita on kuunneltava herkällä korvalla. Esimerkiksi valmius moniammatilliseen yhteistyöhön alkaa olla jo välttämättömyys.
Yhtenä vastauksena tähän tarpeeseen Saaranen on ollut kehittämässä moniammatillista suursimulaatio-opetusta. Useiden yliopiston oppiaineiden, ammattikorkeakoulujen ja KYSin yhteistyönä järjestetyissä suursimulaatioissa on käsitelty sote-ammattilaisten työssään kohtaamia kysymyksiä draaman keinoja hyödyntäen. – Simulaation toteuttavat näyttelijät ja eri alojen ammattilaiset. Olennainen osa kokonaisuutta on opiskelijoiden kanssa simulaation jälkeen käytävä oppimiskeskustelu.
Tulevana syksynä moniammatillinen suursimulaatio järjestetään jo kuudetta kertaa, ja aihe liittyy nuorten mielenterveysongelmiin. Aiemmissa toteutuksissa on käsitelty esimerkiksi lapsen kuoleman kohtaamista, iäkkäiden lääkehoitoa ja lähisuhdeväkivaltaa. Osallistujat ovat kyselyissä arvioineet niiden edistäneen muun muassa yhteistyötaitojen ja asiakasvuorovaikutuksen oppimista. – Koronapandemian aikana olemme todenneet suursimulaation toimivan hyvin myös etänä. Moniammatillinen suursimulaatio on huomattavasti pienryhmäopetusta helpompi järjestää eri oppilaitosten yhteistyönä, ja se voisi toimia myös täydennyskoulutuksena työelämässä oleville.
Sote-opettajien työhyvinvointi heijastuu potilaaseen ja asiakkaaseen asti
Saaranen on työskennellyt hoitotieteen laitoksella vuosituhannen vaihteesta, jolloin hän valmistui terveystieteiden opettajankoulutuksesta. – Alan koulutus alkoi täällä ensimmäisenä Suomessa, ja kiinnostus pedagogiikan kehittämiseen on ollut vahvaa. Täällä sovellettiin jo 1990-luvulla yhteistoiminnallista oppimista ja laitos on ollut edelläkävijä myös verkko-opinnoissa. Niissä pedagogiset ratkaisut ovat kehittyneet valtavasti ja nyt esimerkiksi käänteisessä oppimisessa yhdistetään itsenäistä verkko-opiskelua ja osallistavaa työskentelyä.
Suomessa on vain kaksi terveyspedagogiikan professuuria, ja kaikesta hoitotieteellisestä tutkimuksesta vain 10–15 prosenttia on terveysalan koulutustutkimusta. – Sen vahvistaminen on tärkeä tavoite. Alan tutkimus on myös kansainvälisesti melko vähäistä, mutta kehittyy koko ajan.
Meneillään olevassa kuuden maan New Nurse Educator -hankkeessa pyritään ottamaan ensimmäisiä askelia terveysalan opettajien koulutusten yhtenäistämiseksi Euroopassa. – Yhtenäistä linjaa kannattaa hakea ajatellen jo sairaanhoitajien liikkuvuutta. Tällä hetkellä koulutukset poikkeavat melko paljon toisistaan. Meillä vahvuutena on tiedepohjaisuus. Hoitotieteen opinnot ja menetelmäopinnot tukevat valtavasti opettajan työtä, Saaranen toteaa.
Hanketta rahoitetaan EU:n Erasmus+ -ohjelmasta ja siinä kehitetään muun muassa yhteisiä opintojaksoja mukana oleville yliopistoille. Itä-Suomen yliopisto vastaa juuri alkavasta opintojaksosta, jolla harjoitellaan tutkimusnäytön hyödyntämistä opetuksessa.
Saarasen tutkimuskohteisiin kuuluu myös sote-alan opettajien työhyvinvoinnin kehittäminen. – Kun opettajat jaksavat hyvin työssään, se heijastuu oppimistulosten kautta lopulta potilaaseen ja asiakkaaseen asti.
Tutkimusryhmä toteutti OAJ:n kanssa pari vuotta sitten valtakunnallisen työhyvinvointikyselyn sote-alan opettajille. Sen pohjalta on kartoitettu tilannetta tarkemmin kahdessa ammattikorkeakoulussa, joista toisessa toteutetaan työhyvinvointi-interventio ja toinen toimii vertailukohteena. Samantyyppisiä interventioita on menossa myös kahdessa virolaisessa oppilaitoksessa. – Työhyvinvoinnin kehittämisessä ei lähdetä pelkistä epäkohdista liikkeelle, vaan ensin katsotaan mikä on hyvin ja sitten valitaan muutama kehittämiskohde.
OAJ:n kanssa tehdyn kyselyn mukaan sote-alan opettajat kokevat työnsä merkitykselliseksi ja tärkeäksi. – Kokonaisuutena työhyvinvointi kuitenkin näytti heikommalta kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Haasteiksi koettiin erityisesti ruuhkahuiput, työn hallinta ja riittävä palautuminen. Moni oli havainnut työyhteisössään myös kiusaamista. Kysely ei anna tarkkaa tietoa siitä, moniko on joutunut kiusaamisen kohteeksi, mutta yksikin on liikaa.
Terhi Saaranen
- Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen, erityisesti terveyspedagogiikan professori 1.1.2022–
- TtM (Hoitotiede), Kuopio yliopisto 2000
- TtT (Hoitotiede), Kuopion yliopisto 2006
- KM, Itä-Suomen yliopisto 2020
- Dosentti (terveyden edistäminen ja työhyvinvointi), Jyväskylän yliopisto 2012
Tärkeimmät tehtävät
- Ma. hoitotieteen, erityisesti terveyspedagogiikan professori, Itä-Suomen yliopisto 8/2019–12/2021
- Yliopistonlehtori, hoitotieteen didaktiikka, Itä-Suomen yliopisto 2011–2019
- Ma. yliopistonlehtori, hoitotieteen didaktiikka, Itä-Suomen yliopisto 2009–2011
- Tutkijatohtori 2009
- Terveystieteiden yliopistoverkoston koordinaattori 2007–2008
Lisätietoja:
Professori Terhi Saaranen, terhi.saaranen (a) uef.fi, p. 050 094 0242
