Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus lisää ymmärrystä terveyden, taloudellisen tilanteen ja sosiaalisten suhteiden vaikutuksista ihmisten subjektiiviseen eli koettuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa analysoitiin henkilökohtaisten voimavarojen ja subjektiivisen hyvinvoinnin yhteyttä keski-iässä sekä myöhemmin elämässä. Tulokset osoittavat, että elämäntyytyväisyys säilyy korkeana vielä yli 80-vuotialla, mutta eudaimoninen elämänlaatu alkaa heiketä jo 70 ikävuoden jälkeen.
Tutkimuksessa analysoitiin lähes 76000:n iältään 50–105-vuotiaan ihmisen haastattelutietoja 27 Euroopan maasta. Tutkijat käyttivät kahta erilaista subjektiivisen hyvinvoinnin mittaria: evaluatiivista elämäntyytyväisyyttä ja eudaimonista elämänlaatua. Näistä jälkimmäinen kuvaa sitä, millaisia henkilökohtaisen kasvun ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia ihmiset näkevät nykyisessä elämässään. Koska tutkimuksessa ovat mukana myös kaikista vanhimmat ikäryhmät, se tarjoaa harvinaista empiiristä näyttöä siitä, miten hyvinvointi kehittyy eri ikävaiheissa, sekä haastaa perinteiset gallupien ja kyselytutkimusten yläikärajakäytänteet.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että elämänkulkuaan kokonaisuutena reflektoivat iäkkäät ihmiset saattavat edelleen tuntea tyytyväisyyttä elämäänsä tässä ja nyt. Heidän kykynsä ylläpitää korkeaa elämänlaatua henkilökohtaisen kasvun ja itsensä toteuttamisen kautta kuitenkin vaikeutuu ikääntymisen myötä, sanoo väitöskirjatutkija Terhi Auvinen Itä-Suomen yliopistosta.
Naiset hyötyvät laajemmasta sosiaalisesta verkostosta miehiä enemmän
Tutkimuksen perusteella riittävät voimavarat kuten hyvä terveys, taloudellinen vakaus ja läheiset sosiaaliset suhteet voivat auttaa ylläpitämään subjektiivista hyvinvointia 50 vuoden iästä pitkälle korkeaan ikään saakka. Tulokset osoittavat, että suhteet läheisiin ihmisiin ovat tärkeitä niin naisille kuin miehille sekä viisikymppisenä että sen jälkeen. Myöskään terveyden vaikutus subjektiiviseen hyvinvointiin ei vähene iän karttuessa kummallakaan sukupuolella.
Naisilla koettu hyvinvointi kuitenkin kasvoi sosiaalisen verkoston laajenemisen myötä myös vanhemmalla iällä, kun taas miesten hyvinvointi ei noussut sosiaalisen verkoston koon kasvaessa yhtä tai kahta läheistä suuremmaksi. Tutkimuksessa myös havaittiin, että vaikka taloudellisilla vaikeuksilla ja leskeksi jäämisellä oli yhteys huonompaan subjektiiviseen hyvinvointiin, niitä saatettiin sietää hieman helpommin korkeassa kuin keski-iässä.
– Silti ei ole olemassa mitään ikärajaa, jonka jälkeen mikään näistä voimavaroista muuttuisi merkityksettömäksi, Auvinen toteaa.
Ikä- ja sukupuolisensitiivinen sosiaali- ja terveyspolitiikka voi auttaa ylläpitämään ikäihmisten subjektiivista hyvinvointia
Tutkimuksen tulokset ovat erittäin merkityksellisiä nykyisissä ikääntyvissä yhteiskunnissa. Monissa tutkimuksissa 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilöt niputetaan yhteen kategoriaan, vaikka esimerkiksi 65-vuotiaiden ja 85-vuotiaiden välinen 20 vuoden ikäero voi elämäntilanteita tarkastellessa näyttäytyä yhtä suurena kuin 10-vuotiaiden ja 30-vuotiaiden välinen ikäero. Tutkijat korostavat, että ottamalla vanhimmat ikäluokat mukaan tutkimuksiin sekä tarkastelemalla naisia ja miehiä ja eri ikäryhmiä erikseen, on mahdollista tuottaa yksityiskohtaisempaa tietoa sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi.
– Tulokset korostavat ennen kaikkea sitä, että hyvä terveys, taloudellinen vakaus ja läheiset sosiaaliset suhteet lisäävät subjektiivista hyvinvointia ilman yläikärajaa. Hyvinvoinnin lisäämiseen ja terveyden edistämiseen kohdennetut politiikkatoimet, jotka tähtäävät näiden tärkeiden voimavarojen vahvistamiseen, tarjoavatkin vastinetta rahalle sekä ikääntyneiden itsensä että laajemmin yhteiskunnan näkökulmasta.
Tutkimuksessa käytettiin Survey of Health, Ageing, and Retirement in Europe (SHARE) -aineistoa, jota tutkijat voivat käyttää veloituksetta maailmanlaajuisesti. Itä-Suomen yliopiston johtama konsortio hallinnoi SHARE-aineistoon pohjautuvaa tutkimusta Suomessa kesästä 2025 alkaen.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Terhi Auvinen, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto, 050 439 5932, terhi.auvinen@uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Auvinen, T., Linnosmaa I. & Rijken, M. (2024). Do people’s health, financial and social resources contribute to subjective wellbeing differently at the age of fifty than later in life? Wellbeing, Space and Society, 7. https://doi.org/10.1016/j.wss.2024.100219