Tiedolla ja sen luotettavuudella on suuri merkitys ihmisten turvallisuuden tunteelle ja toimintakyvylle erilaisissa kriisi- ja konfliktitilanteissa, sanoo Itä-Suomen yliopiston uusi yhteiskuntapolitiikan professori Tiina Sotkasiira.
Krim, Ukraina, Brexit – tutkijana politiikan ja kansalaisten arjen risteyskohdassa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti suomalaisten käsitystä maailmasta ja kyseenalaisti itsestään selvyyksinä pidettyjä totuuksia. Sotauutisia seuratessaan Sotkasiira pohti, miten sota tulisi näkymään suomalaisten kokemuksissa ja turvallisuudentunteessa.
– Kymmenisen vuotta aiemmin olimme professori Olga Davydova-Minguetin johtamassa tutkimushankkeessa tutkineet Suomen venäjänkielisten mediankäyttöä Krimin valtauksen jälkeen. Havaitsimme silloin, että heidän käsityksensä erosivat merkittävästi toisistaan.
Tällä kertaa Sotkasiira kiinnostui eritysesti suomalaisten mediankäytöstä ja kokemuksista. Tuoreimmassa tutkimuksessaan hän tarkasteli, millainen suhde oli sotaa koskevan tiedon ja tavallisten ihmisten turvallisuuden tunteen välillä. Tutkimushaastattelut tehtiin muutama kuukausi sodan alkamisen jälkeen ja niihin osallistui lähes 30 suomalaista.
– Sodan alussa suuri osa haastateltavista vietti kaiken liikenevän ajan seuraten sosiaalista mediaa tai perinteistä mediaa. He kertoivat, että vaikka fyysinen turvallisuus ei ollut uhattuna, sotatapahtumista lukeminen heikensi turvallisuuden tunnetta.
Huolta ja pelkoa aiheutti muun muassa se, millaista tietoa sotilaallisista kriiseistä on saatavissa. Tietoa pidettiin lähtökohtaisesti epävarmana ja tunnistettiin sodan osapuolten halu värittää uutisointia itselleen suotuisasta näkökulmasta. Haastateltavat tunnistivat informaatiovaikuttamisen ja arvioivat, että myös Suomeen kohdistettiin vaikuttamispyrkimyksiä.
– Sodasta saatavilla ollut tieto tuntui monella tapaa irrationaaliselta, eikä se vastannut suomalaisten käsitystä siitä, että sotien aika Euroopassa on ohi.
Sodan edetessä suomalaiset etsivät erityisesti asiantuntijatietoa
Tutkimuksen perusteella suomalaisilla oli halu ymmärtää, mitä Ukrainassa tapahtui. Tietoa etsittiin niin mediasta kuin asiantuntijoilta, tietokirjallisuudesta ja jopa kaunokirjallisuudesta.
– Tutkijoita kuunneltiin, koska ajateltiin, että he pystyvät välittämään laajempaa esimerkiksi historiatietoa, joka auttaisi ymmärtämään tilannetta.
Tutkijoille tämä on Sotkasiiran mukaan positiivinen viesti.
– Kyllä valtaosa ihmisistä tietää ja tiedostaa, että tutkimukseen perustuva tieto ja mediassa, erityisesti sosiaalisessa mediassa, oleva tieto ovat luonteeltaan hyvin erilaista. Kansalaiset arvostavat sitä, että meillä on yhteiskunnassa ihmisiä, joiden on mahdollista perehtyä asioihin tavanomaista enemmän.
Mikä tahansa yhteiskunnallinen ilmiö on yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta kiinnostava silloin, kun se politisoituu tai sen ympärille syntyy konflikti.
Tiina Sotkasiira
Yhteiskuntapolitiikan professori
Tutkimusta politiikan ja kansalaisten risteyskohdassa
Sotkasiiran professuurin erityisalaa ovat rajat, liikkuvuus ja konfliktit. Tukijana häntä on aina kiinnostanut merkittävien yhteiskunnallisten tapahtumien vaikutus tavallisten ihmisten arkeen sekä politiikan ja kansalaisten risteyskohta. Hän on tutkinut muun muassa Brexitin vaikutusta Britanniassa asuvien suomalaisten arkeen ja vuoden 2015 turvapaikkakriisiä sellaisten maaseutukuntien näkökulmasta, joihin perustettiin vastaanottokeskus.
– Mikä tahansa yhteiskunnallinen ilmiö on yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta kiinnostava silloin, kun se politisoituu tai sen ympärille syntyy konflikti. Yhteiskuntapolitiikan tutkimuksessa on pitkälti kyse siitä, miten näitä jännitteitä tunnistetaan ja miten niihin reagoidaan.
Väitöskirjatutkimuksessaan Sotkasiira tarkasteli, millaisia kansallisuuspolitiikkaa, arjen rasismia ja identiteettivaatimuksia Venäjällä asuneisiin Kaukasian alueelta lähteneisiin nuoriin aikuisiin kohdistui vuonna 2004 tapahtuneen Beslanin koulukaappauksen jälkeen.
– Kun joidenkin väestöryhmien arki politisoituu, heihin kohdistuu yhtäkkiä suurta julkista kiinnostusta ja aletaan pohtia, millaisilla politiikkatoimilla heitä pitäisi alkaa hallita. Tämä on kysymys, joka on tutkijana askarruttanut minua erilaisissa yhteiskunnallisissa viitekehyksissä.
Kansalaisjärjestöillä tärkeä rooli tutkimuksen vaikuttavuuden edistämissä
Ennen tutkijan uraansa Sotkasiira työskenteli toiminnanjohtajana kansalaisjärjestössä. Työssään Kansainvälinen vapaaehtoistyö -järjestössä hän matkusti Venäjällä ja entisissä neuvostotasavalloissa kouluttaen demokratiaan ja kansalaistoimintaan liittyneissä hankkeissa.
– Olen muutenkin tehnyt paljon yhteistyötä kansalaistoimijoiden sekä -järjestöjen kanssa ja saanut yhteistyöltä paljon arvokasta tukea tutkimushankkeille. Olenkin pyrkinyt vastavuoroisesti viemään tutkimustietoa järjestökentälle ja olemaan sitä kautta mukana rakentamassa järjestötoimintaa.
Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä järjestökentällä onkin tärkeä rooli.
– Vaikuttavuus edellyttää, että vuorovaikutus pohjautuu molemminpuoliseen kiinnostukseen, kunnioitukseen ja dialogiin.
Maahanmuuton tutkijana Sotkasiiraa turhauttaa, että juhlava puhe tutkimukseen ja tietoon perustuvasta päätöksenteosta ei aina toteudu.
– Maahanmuuttopolitiikka ja oleskelulupapolitiikka ovat sellaisia politiikan sektoreita, joilla tutkimustietoa käytetään hyvin valikoivasti. Sitä ohjaavat muut intressit kuin tietopohjaiset ja tutkimuspohjaiset näkökulmat.
Kehollisuus on nouseva tutkimustrendi yhteiskuntatieteissä
Oman äitinsä sairastuttua nopeasti etenevään sairauteen Sotkasiira kiinnostui kehollisuudesta ja on myös kouluttautunut keho-orientoituneeksi työnohjaajaksi. Hän on hyödyntänyt saamiaan työkaluja muun muassa opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden ohjauksessa.
– Kehollisuus on yhteiskuntatieteissä nouseva tutkimussuuntaus. Uutta tutkimusta teemasta on ilmestynyt viime vuosina paljon.
Sotkasiira on tutkijana kiinnostunut erityisesti syrjintä- ja rasismikokemusten kehollisuudesta. Myös se, miten valta koetaan ja miten sitä ilmaistaan erilaisten ilmeiden ja eleiden kautta, on yhteiskuntatieteiden näkökulmasta kiinnostavaa.
– Kehollisuus vaikuttaa monenlaisissa tilanteissa, esimerkiksi niissä, joissa ihmiset tulevat erilaisista kulttuuritaustoista. Ei ole varmuutta siitä, miten toista pitäisi lukea ja miten tulkita hänen käytöstään ja ruumiinkieleltään ja miten tämä vaikuttaa vaikkapa kotoutumispalveluissa asiakaskohtaamisissa.
Tiina Sotkasiira
- Yhteiskuntapolitiikan professori, erityisesti rajat, liikkuvuus ja konfliktit, 1.9.2025–
- YTT, 2013, Itä-Suomen yliopisto,
- Dosentti (yhteiskuntapolitiikka), 2019, Jyväskylän yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
- Apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto, 2022–2025
- Vanhempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto, 2019–2021
- Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto, 2013–2018
- Vieraileva tutkija, Glasgow’n yliopisto, 2017 ja Bristolin yliopisto, 2025
