Yksityisten sosiaalipalvelujen laatua tulisi valvoa tehokkaammin
Kun sosiaalipalveluja ulkoistetaan, on rinnalle luotava järjestelmä, jolla valvotaan niiden laatua, sanoo professori Timo Toikko. Esiin nousseet vanhustenhoidon epäkohdat kertovat hänen mukaansa siitä, ettei yhteiskunta ole onnistunut laadunvalvonnassa.
– Yksityiset palveluntuottajat ovat viimekädessä vastuussa yhteiskunnalle palvelusta ja sen hyvästä laadusta. Vanhustenhoidon tilanne on hyvä esimerkki siitä, että palveluntuottajilta on hukkunut metsä puilta.
Toikon mukaan markkinalogiikka ei toimi ilman valvontaa. Julkista raportointia tulisikin kehittää, jotta asiakkailla olisi mahdollista vertailla eri palveluntuottajia.
– Kun asiakas valitsee hotellia matkalleen, hän katsoo hotelliarviointeja. Kun valitaan vanhusten hoitolaitosta, tällaista mahdollisuutta ei ole.
Toikko nimitettiin viime syksynä Itä-Suomen yliopiston sosiaalihuollon kehityksen ja vaikuttavuuden professoriksi. Hän on viime vuosina tutkinut muun muassa sosiaalialan palvelurakenteen muutosta ja palvelujen ulkoistamista. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, ettei ulkoistamisella saada aikaan säästöjä tai laatua.
– Monipuolisella palvelurakenteella on kuitenkin etunsa, kun julkinen ja yksityinen sektori kirittävät toisiaan ja saavat oppia toisiltaan.
Valtionosuusjärjestelmä hillitsee ulkoistamista
Suomessa yksityisten palveluntuottajien osuus sosiaalipalvelujen tuotannossa lähti kasvuun 1990-luvun aikana. Kunnissa palvelujen ulkoistaminen kuitenkin on edennyt eri tahtiin. Toikko ja yliopettaja Teemu Rantanen Laurea-ammattikorkeakoulusta havaitsivat viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa, että valtionosuusjärjestelmä on hillinnyt vanhusten palveluasumisen ulkoistamista pienissä ja keskisuurissa kunnissa.
– Jos ulkoistuksiin suhtaudutaan kriittisesti, nykyisen kuntarakenteen taloudellista pohjaa tulisi voimistaa. Jos ulkoistamista taas halutaan edistää, tulisi luoda suurempia kuntayksiköitä, sillä isot kunnat ulkoistavat enemmän kuin pienet.
Sosiaalityön asiakkaiden osallistamisessa haasteita
Toikon työn ydinaluetta on sosiaalityö. Palveluja käyttävät ihmiset ovat usein yhteiskunnan huono-osaisimpia, eivätkä pidä itsestään meteliä. Sosiaalihuollon asiakkaiden osallisuus onkin teema, jota myös sosiaali- ja terveysministeriö korostaa.
– Asiakkaiden osallistamisessa on kuitenkin suuria haasteista, ja se jää helposti mekaaniseksi kuulemiseksi. Pohjimmiltaan kyse on yhteiskunnallisesta vallasta ja siitä, kuinka paljon palvelunkäyttäjille halutaan tilaa. Vahvat professiot hallitsevat ja kyse on myös rahasta.
Kyky kriittiseen ajatteluun onkin Toikon mukaan sosiaalialan tuleville ammattilaisille tärkeää. Tähän yliopistokoulutus antaa valmiuksia. Koulutuksessa panostetaan myös tutkimusperustaiseen sosiaalityöhön, sillä työelämässä tarvitaan tutkimusvalmiuksia.
– Suomessa sosiaalityön yksi tehtävä on tuottaa tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Sosiaalityön osaamiskeskuksen tekevät osaltaan tätä tehtävää, mutta tämä koskettaa myös kentällä työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä.
Timo Toikko pitää professuuriesitelmän sosiaalityön kehityksestä Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 7.5.2019. Tilaisuus on kello 13.15 alkaen luentosalissa MS300 (Medistudia) osoitteessa yliopistonranta 1A.
Timo Toikko
- Itä-Suomen yliopiston sosiaalihuollon kehityksen ja vaikuttavuuden professori 2.9.2018–
- S. 1960
- YTM 1991, YTL 1996, YTT 2001, Tampereen yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
- Professori (ma.) Tampereen yliopisto, 2016–2017
- Yliopettaja ja koulutusohjelmapäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2007–2015
- Kehitysjohtaja, sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botania, 2005–2006
- Yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2002–2005