Eksegetiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofian tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin Jeesuksen vertauksia tunteella ja kertomuksella vaikuttamisen näkökulmasta. Tarkemmin sanottuna, miten vertauskertomukset pyrkivät vaikuttamaan evankeliumitekstissä, ja miten samat kertomukset kontekstinsa kanssa pyrkivät vaikuttamaan lukijoihin. Aihepiiriä on tärkeää tutkia, koska vertaukset ovat erittäin tunnettuja kertomuksia ja vaikuttavat monella tavalla lukijaan tai kuulijaan.
Yleisesti tarinat tai kertomukset sekä niiden sisältämät viestit ovat helpommin hyväksyttäviä kuin järkeen perustuva argumentaatio. Lisäksi suuressa joukossa Jeesuksen vertauksia tunteet ovat hyvin keskeisessä roolissa, joissakin jopa aivan keskiössä. Laajemmassa kontekstissa vertaukset sekä niiden tulkinnat ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen kristillisten kirkkojen teologiaan. Tämän takia on tärkeää tietää, miten vertaukset pyrkivät vaikuttamaan yleisöön, joka voi tässä yhteydessä tarkoittaa miljoonia kristittyjä ympäri maailman.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Jeesuksen vertaukset eivät ole vertauskuvallista opetusta, vaan suostuttelua. Suostuttelussa ne toimivat monella eri tavalla – myös tunteen tasolla. Olen kehittänyt väitöskirjassani läpinäkyvän metodin vertausten tunteiden tunnistamiseksi sekä niiden tunnevaikutuksen analysoimiseksi. Hyödynnän nykyaikaisen psykologian ja sosiaalipsykologian löydöksiä. Olen esimerkiksi tutkinut, miten kertomus imaisee yleisön mukaansa, ja miten se ohjaa yleisöä samaistumaan tiettyihin henkilöihin. Näyttäisi siltä, että nykyaikaiset psykologiset teoriat sopivat yllättävän hyvin evankeliumitekstien analysoimiseen.
Yleisellä tasolla tutkimissani Jeesuksen vertauksissa hyödynnetään yllätystä tunteena tehokkaasti monella eri tavalla. Tämän tunteen käytön tarkoituksena on herättää ja vangita yleisön mielenkiinto sekä parantaa kertomuksen muistettavuutta. Toinen keskeinen tunne on pelko. Jeesus esittää monessa vertauksessa sekä hyvän että huonon vaihtoehdon. Jos vertauksen hahmo ei toimi oikealla tavalla, hänen käy huonosti. Tämä herättelee yleisöä pohtimaan omaa toimintaansa ja sitä, miten he välttäisivät vastaavan kohtalon. Yksittäisissä vertauksissa esiintyy selkeitä vaihteluita, kuinka suuressa roolissa jokin tietty tunne on.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä erilaisten kertomusten tai ylipäätään viestinnän tunnevaikuttamisen analysoimisessa. Pyrkiikö esimerkiksi poliitikko lietsomaan pelkoa? Tai pyrkiikö elokuva ohjaamaan yleisön arvoja tiettyyn suuntaan samaistumiskohteen ja tarinan etenemisen myötä? Tunnevaikuttamisen kerrosten analysointi paljastaa tarinan tai viestin taustalla olevan tavoitteen. Tutkimukseni tarjoamien työkalujen avulla on helpompi tunnistaa esimerkiksi manipulointi eli toisten ajatuksiin vaikuttaminen tunteiden avulla. Samalla tutkimukseni antaa työkaluja, miten itse kukin voi vaikuttaa tunteilla ja kertomuksilla toisiin ihmisiin arjessa. Näiden lisäksi tutkimuksessa on myös raamatuntutkimuksellinen näkökulma, jolloin tutuista vertauksista voidaan löytää uusia puolia. Ne rikastuttavat vertausten sanomaa ja auttavat ymmärtämään niitä paremmin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjani on osa Suomen akatemian rahoittamaa Vertaukset suostuttelevina kertomuksina -hanketta. Projektiryhmämme tutkii vertauksia useasta näkökulmasta liittyen siihen, miten ne pyrkivät vaikuttamaan yleisöönsä. Muut projektiryhmän jäsenet tutkivat vertauksia argumentaationa sekä sitä, missä vaiheessa ne ovat alkaneet saada jumalallisen arvovallan eli missä vaiheessa niiden kertojasta, Jeesuksesta, tuli tärkeämpi kuin vertauksen sisällöstä.
Omassa prosessissani tutustuin laajaan joukkoon psykologisia tutkimuksia erityisesti perustunteisiin liittyen. Perustunteita pidetään suhteellisen voimakkaasti koko ihmiskuntaa koskevina. Niitä ovat suuttumus, inho, onnellisuus, surullisuus, yllätys sekä pelko. Lisäksi täydensin kuusikkoa myötätunnolla sekä häpeällä, jotka ovat merkittävässä asemassa Jeesuksen vertauksissa sekä evankeliumitekstien kuvaamassa maailmassa. Ammensin sosiaalipsykologiasta myös teorian siitä, millä tavalla kertomukset vaikuttavat yleisöönsä. Väitöskirjani on rakennettu niin, että metodin kehittäminen tapahtuu vaiheittain, ensin tulee uusi pala metodia, mitä sovelletaan sen jälkeen esimerkkivertauksiin.
Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa?
Tutkimuksen keskiössä on analysointityökalun kehittäminen, jolla voidaan tunnistaa tunteita sekä niiden vaikutuksia vertauksissa, tai kertomuksissa laajemminkin. Tätä työkalua soveltamalla pystytään suhteellisen helposti ja läpinäkyvästi arvioimaan tunteiden esiintymistä sekä niiden vaikuttavuutta erilaisissa teksteissä tai tilanteissa.
