Toivoa ei ole vielä menetetty ilmastonmuutoksen suhteen, totesi Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas tohtoripromootion Studia Generalia -luennoilla Kuopiossa.
Itä-Suomen yliopisto järjestää tohtoripromootion Kuopiossa 9.–11.6.2022. Juhlaohjelmaan kuuluvilla Studia Generalia -luennoilla promootiossa vihittävistä kunniatohtoreista kolme – Petteri Taalas, Pekka Vallittu ja Jorma Uotinen – esittivät oman alansa näkökulmista ratkaisuja parempaan maailmaan.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on kasvava joukko keinoja
– Jo valistusfilosofi Montesqieu totesi teoksessaan Lakien henki, että ilmasto on ensimmäinen maailmanmahti. Ruotsalainen Nobel-fyysikko Arrhenius osoitti 1896, että hiilidioksidilla on ilmastoa lämmittävä vaikutus. Tosin hänellä ei ollut aavistustakaan missä määrin ihmiskunta tulisi tupruttelemaan fossiilisia polttoaineita ja kuinka suureksi pallomme väestö paisuisi, totesi Taalas, joka tarkasteli esityksessään ilmastonmuutosta ihmiskunnan suurimpana haasteena.
Meteorologien piireissä ryhdyttiin 1970-luvulla huolestumaan ihmisen aikaansaamasta ilmastonmuutoksesta. Maailman ilmatieteen järjestö WMO järjesti vuonna 1979 maailman ensimmäisen Ilmastokonferenssin, jossa päätettiin perustaa kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC tuottamaan tieteellisiä raportteja hallitusten käyttöön. – IPCC:n myötä meteorologien salaisuudet tuotiin suuren yleisön tietoon. Tämä johti hyökkäyksiin tiedettä vastaan fossiilisessa bisneksessä toimivien yritysten ja hallitusten toimesta. Sittemmin tieteelliset faktat ovat ryhtyneet hallitsemaan sekä hallitusten ja yhä useampien yritysten ajattelua.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on Taalaksen mukaan kasvava joukko teknisiä keinoja, ja näiden keinojen kustannukset ovat laskeneet huomattavasti. Jo käynnistyneistä torjuntatoimista huolimatta ei kuitenkaan vielä olla saavuttamassa Pariisin sopimuksen tavoitetta rajata maapallon keskilämpötilan nousu 1.5–2.0 asteeseen. Toistaiseksi ilmastoindikaattorit osoittavat kielteistä kehitystä. Merien ja ilmakehän lämpeneminen etenee, tärkeimpien kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat, merivesien pinnan nousu on kiihtynyt, samoin jäätiköiden sulaminen. Tulvien, kuivuuden, lämpöaaltojen ja metsäpalojen määrät ovat kasvussa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset havaitaan kaikkialla maailmassa.
– Tärkein keino ilmastonmuutoksen torjumiseksi on fossiilisista polttoaineista luopuminen. Toiseksi tärkeintä on lopettaa etenkin trooppisten metsien hävittäminen ja edistää kestävää maankäyttöä. Toivoa ei ole vielä menetetty.
Itä-Suomen yliopiston ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana vuosina 2009–2015 toiminut Taalas vihitään Kuopion tohtoripromootiossa filosofian kunniatohtoriksi.
Kehittyvät biomateriaalit palvelevat laajaa potilaiden kirjoa
Hammaslääketieteen kunniatohtoriksi promootiossa vihittävä professori Pekka Vallittu valotti luennossaan, miten biomateriaalitiede parantaa potilaiden hoitoa. Vallittu on Turun yliopiston biomateriaalitieteen professori sekä hammaslääketieteen laitoksen ja Turun kliinisen biomateriaalikeskuksen johtaja. Aikoinaan Kuopiossa hammaslääkäriksi opiskellut Vallittu on tehnyt Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikön kanssa koulutus- ja tutkimusyhteistyötä sen perustamisesta asti.
Lääketieteellisillä ja hammaslääketieteellisillä biomateriaaleilla tarkoitetaan kehoon pysyvästi tai väliaikaisesti asetettavia synteettisiä tai luontoperäisiä aineita, joilla palautetaan elimistön toiminta tai ulkonäköä. Esimerkkejä biomateriaalien käytöstä ovat piilolinssit, hammaspaikat, plastiikkakirurgiset pehmytkudostäyteaineet ja luuta korjaavat implantit kuten lonkkaproteesit. Biomateriaaleja voidaan käyttää myös lääkeaineiden paikalliseen vapauttamiseen.
Vallittu kertoi, että tieteenaloista hammaslääketiede on merkittävän rekonstruktiivisen luonteensa vuoksi ollut jo muutaman vuosituhannen ajan lähde lääketieteellisen materiaalien kehitykselle ja kliinisen käytön aloittamiselle. Nykyisin biomateriaalitiede on hammaslääketiedettä, lääketiedettä, luonnontieteitä ja teknillisiä tieteitä yhdistävä soveltava tieteenala.
– Yksi keskeinen materiaalitieteellinen läpimurto kovakudosten korvaamisessa on ollut bioaktiivisen lasin kehittäminen alkujaan Vietnamin sodan sotilaiden luutulehdusten hoitoon. Bioaktiivisen lasin käyttökohteita on kuitenkin rajoittanut lasin mekaaninen heikkous ja hauraus.
Teknisissä käyttökohteissa, joissa rakenteelta vaaditaan lujuutta, ovat Vallitun mukaan olleet jo pitkään käytössä kuitulujitteiset yhdistelmämateriaalit. Kuopion yliopistossa 1980-luvulla aloitettu hammaslääketieteellisten kuitukomposiittien tutkimus on laajentunut ja materiaalia käytetään tällä hetkellä maailmanlaajuisesti useissa hammaslääketieteellisissä indikaatioissa. Materiaalin luunkaltaisen biomekaaniset ominaisuudet yhdistettynä bioaktiiviseen lasiin ovat mahdollistaneet täysin uudentyyppisen luuta korjaavan ja oman luun uudiskasvua edesauttavan biomateriaalin, jota käytetään tällä hetkellä jo potilaiden hoidossa kallokirurgiassa. Materiaalin tutkimus jatkuu laboratoriossa, potilailla ja uusien valmistusmenetelmien, kuten 3D-tulostuksen kehityksessä.
Taide auttaa eläytymään toisen ihmisen osaan
– Olen kuullut usein sanottavan, että taiteilijat ovat liioittelijoita, päättömiä ja hulluja. Hyväksyn tämän vain silloin, jos sillä tarkoitetaan suurta herkkyyttä, älyä, rohkeutta ja uskallusta ottaa riski. Äärimmillään nämä ominaisuudet pakottavat joitakin taiteilijoita viemään loppuun syvän käsityksensä, sanoi tanssitaitelija, professori Jorma Uotinen.
Uotinen valotti esityksessään muun muassa taiteilijan prosessia ja taiteen merkitystä. – Taiteiden kautta voimme nähdä asioita itsemme ulkopuolelta ja pystymme pääsemään ulos itsestämme ja eläytymään toisen ihmisen osaan. Taiteella on mahdollisuus tarjota syviä elämyksiä, jotka ohjaavat ihmisen elämää ja antavat sille inhimillistä sisältöä. Taide antaa eväitä maailman ymmärtämiseen ja auttaa sen jäsentämisessä. Siinä välittyy arvoja, merkityksiä, mielikuvia ja asennoitumistapoja.
– Taiteellinen elämys jättää minulle tunteen, että tiedän ja tunnen enemmän itsestäni ja ajastamme. Se merkitsee myös arkipäivän yläpuolelle kohoavaa ulottuvuutta. Tärkeintä on vaikutuksen syvyys, me voimme saavuttaa universaalin vain henkilökohtaisen kokemisen kautta.
– Taiteilijan on välttämätöntä pysyä jatkuvassa itsensä vaivaamisen tilassa. On uskottava intuitioon ja alitajunnan virtaan. Taiteilijan prosessi on yhdistelmä määrätietoista pyrkimystä ja vaistonvaraista hapuilua kohti päämäärää, jonka voi vain aavistaa. Kun aloitan tanssiteoksen tekemisen, minulla ei yleensä ole valmista käsikirjoitusta tai mallia millaiseksi esityksen tulisi muodostua. En voi ennalta määrätä kaikkea mitä tehdään. Usein vasta jälkeenpäin ymmärrän syyt ja löydän sisäisen logiikkani, Uotinen kertoi.
– Koreografina minua kiinnostaa se mitä ei voi etukäteen tietää ja mikä vain tanssimalla saadaan näkyväksi. Koreografiaa etsiessäni olen ymmärtänyt, että se ei ole yhteen liitettyjä askelsarjoja, vaan orgaanisen ja omaperäisen liike- ja askelsanaston löytämistä.
Uotisen mukaan taide niin kuin tiedekin on yhteiskunnan palveluksessa omilla ehdoillaan. Kun yhteiskunta muuttuu, muuttuvat myös taiteen sanoma ja sen vaikutus. Ajan vaatimukset muuttavat myös taiteilijan tehtävää ja hänen suhdettaan yhteiskuntaan.
Terveystieteiden kunniatohtoriksi vihittävä Uotinen on edistänyt yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuman välillä ja ollut kiinnostunut niin tanssijoiden terveydestä kuin tanssin käytöstä terveyden edistäjänä. Yhteistyön yksi muoto ovat tanssitapahtuman yhteydessä järjestetyt Tiedolla Taitoa Tulevaisuuteen -seminaarit. Uotinen on myös vieraillut usein soveltavan fysiikan ja liikuntalääketieteen HUMEA-liikelaboratoriossa.
Studia Generalia -luennot pidettiin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 9. kesäkuuta. Tilaisuuden avasi akateeminen rehtori Tapio Määttä.
Kunniatohtorin arvo on merkittävin huomionosoitus, jonka yliopisto voi antaa. Tämän vuoden promootiossa Kuopion kampuksella toimivat kolme tiedekuntaa vihkivät kunniatohtoreiksi 13 tieteen tai yhteiskuntaelämän vaikuttajaa. Tutustu promootiossa vihittäviin kunniatohtoreihin.
