Puutavaran kaukokuljetustoimiala on pahassa vastatuulessa. Liiketoimintaa on vaikeaa saada kannattavaksi kustannusten nousun vuoksi. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin merkittävimpiä nykytoimintaympäristön haasteita ja kehityskohteita tuleville vuosille.
Suomessa puutavaraa kuljetetaan 1 400 puutavara-autoyhdistelmällä. Metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta kolme neljäsosaa liikkuu kokonaisuudessaan puutavara-autoilla. Puutavaran kaukokuljetusta tekee lähes 600 puutavaran autokuljetusyrittäjää, jotka omistavat tyypillisesti yhdestä kahteen puutavara-autoyhdistelmiä.
— Polttoaineiden hinnat ovat lähteneet räjähdysmäiselle laukalle kahden koronavuoden jälkeen ja erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sanoo kandidaatintutkielmaa varten selvityksen toteuttanut metsätieteiden ylioppilas Topi Rantala.
— Tämä on rasittanut merkittävästi autokuljetusyrittäjien taloutta.
Kysely lähetettiin puutavaran autokuljetusyrittäjille, puunhankintaorganisaatioiden edustajille, sekä alan tutkijoille. Kaikki vastaajaryhmät nostivat esille voimakkaan huolen kustannusten rajusta noususta ja tiestön heikkenevästä kunnosta.
Liiketoiminnan kannattavuus on alan suurimpia haasteita
Suurimpina toiminnan nykyhaasteina vastaajat näkivät polttoaineen hinnan ja yleisen kustannustason nousun, ja näin ollen liiketoiminnan kannattavuuden. Polttoaineen osuus puutavara-autokuljetusyrityksen kustannusrakenteesta on 35 prosenttia ja työvoimakustannusten osuus 34 prosenttia.
—Tieverkoston kunnossa ja kunnossapidossa on merkittävää parantamisen varaa, Rantala sanoo.
Myös muiden tuotannontekijöiden, kuten autokaluston ja työvoiman kustannusten nousu oli erityisesti autokuljetusyrittäjien huolena. Merkittävinä ongelmina koettiin aikatauluajo tehtaille, kiire ja hektisyys työssä ja toisaalta kausivaihtelu toiminnassa, sekä tehtaiden suhteellisen suppeat varastotilat.
—Vastaajat kantoivat huolta myös autokuljetusyrittäjien työssäjaksamisesta. Ammattitaitoisten kuljettajien saatavuus toimialalle, ja toisaalta heidän siirtymisensä töihin muille toimialoille olivat erityisesti puunhankintaorganisaatioiden edustajien huolenaiheina, Rantala sanoo.
Raskaalle liikenteelle odotettiin polttoaineverohelpotuksia, samoin nähtiin tarvetta kuljetusten hinnoitteluun kannattavan yritystoiminnan tasolle. Alan houkuttelevuutta on lisättävä ja arvostusta parannettava, sekä autonkuljettajakoulutusta kehitettävä. Myös johtamista ja esimiestyötä olisi hiottava.
Toiveissa kausivaihtelun tasaaminen
Autokuljetusyrittäjät toivoivat, että kausivaihtelua pitäisi saada vähennettyä, ja että eri toimijoilla olisi oltava yhtenäiset käytännöt mahdollisten ylikuormien käsittelyssä. Puutavaran kaukokuljetusten kustannus- ja energiatehokkuutta pystyttäisiin parantamaan vähentämällä kuorma-autojen polttoaineen kulutusta moottoriteknologiaa kehittämällä.
—Puunhankintaorganisaatioiden edustajien ja tutkijoiden mielestä nykyistä raskaampia, yli 76 tonnia painavia puutavara-autoyhdistelmiä on voitava hyödyntää tehokkaammin. Heidän mielestään HCT (high capacity transport, kokonaispainoltaan yli 76-tonnisten) -ajoneuvoyhdistelmien nykyistä lupakäytäntöä on kyettävä helpottamaan, Rantala toteaa.
Reaaliaikainen tiestön kuntotieto voisi parantaa ja tehostaa tiestön kunnossapitoa. Puutavaran kaukokuljetuksen moniasiakkuutta olisi myös lisättävä.
—Valtiovaltaa kaivataan tueksi, että toimialalla selvittäisiin erityisesti polttoaineiden hintojen rajusta noususta. Valtiovallalta odotetaan myös lisäpanostusta julkisen tieinfran kunnossapitoon, Rantala sanoo.
Julkisen ja yksityisen tieverkon korjausvelka on kasvanut vuosi vuodelta. Huonokuntoiset tiet ja sillat aiheuttavat puutavara-autoille ylimääräistä ajoa, ja luovat tarpeetonta tehottomuutta raakapuun autokuljetuksiin.
– Kannattavia ja hyvinvoivia puutavaran autokuljetusyrityksiä tarvitaan jatkossakin, kun rakennetaan uusiutuviin materiaaleihin ja raaka-aineisiin pohjautuvaa biotalous-Suomea, Rantala toteaa.
Kyselyyn vastasi 86 kuljetusyrittäjää, 9 puunhankintaorganisaation edustajaa ja 9 tutkijaa. Tutkimuksen tulokset ovat osa metsätieteiden ylioppilas Topi Rantalan metsätieteiden kandidaatin tutkielmaa, jonka professori Kalle Kärhä ohjasi Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan metsätieteiden osastolla. Tutkimus liittyy professori Heli Peltolan johtaman FOBI-tutkimusyhteisön (Metsät ja biotalous) tutkimusalaan, ja sitä on tukenut Itä-Suomen yliopiston koordinoima ja professori Jyrki Kankaan johtama UNITE-lippulaiva. Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat perustan uusien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rakentamiseen Itä-Suomen yliopistossa.
Lisätietoja:
Topi Rantala, topiran@student.uef.fi
