GIANT-projektin aikana on tutkittu paljon ultrapieniä hiukkasia ja niiden kulkeutumista sisäilmaan. Huhtikuussa Tampereen yliopistolla toteutettiin myös toksikologinen tutkimus, jossa tarkasteltiin sitä, miten nokihiukkasten koko, metallihiukkaset ja sisäilmassa usein esiintyvä haihtuva orgaaninen yhdiste limoneeni vaikuttavat keuhkosoluihin. Tutkimus tehtiin laboratorio-olosuhteissa, joissa solut altistettiin ilmansaasteille. Tavoitteena on ymmärtää paremmin ilmansaasteiden vaikutuksia keuhkojen solujen toimintaan.
Huhtikuussa GIANT-projektissa suoritettiin toksikologinen mittaus, jonka avulla voidaan selvittää muun muassa sitä, miten ultrapienet hiukkaset, kuten mustahiili ja metallihiukkaset, vaikuttavat keuhkosoluihin ja ympäröiviin kudoksiin. Toksikologiassa tutkitaan kemikaalien ja muiden ympäristötekijöiden haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Inhalaatiotoksikologia on tutkimusala, joka keskittyy hengitettävien ympäristötekijöiden haitallisiin vaikutuksiin.
Tutkimuksessa jäljiteltiin tilanteita, joissa erilaisista päästölähteistä, kuten esimerkiksi liikenteestä, syntyvät hiukkaset pääsevät keuhkosoluihin.
– Altistimme keuhkosoluja ilmansaasteille ja mittasimme soluista erilaisia toksikologisia reaktioita, kuten esimerkiksi solujen elävyyttä, tulehdustilaa ja DNA:n hajoamista. Tutkimme myös hapettavan stressin syntymistä soluissa, kertoo tutkijatohtori Henri Hakkarainen Itä-Suomen yliopistosta.
Hapettava stressi on soluissa tapahtuva reaktio, joka voi aiheuttaa solukuolemaa, kun solujen happiradikaalien tasapaino menee sekaisin, mikä aiheuttaa vahinkoa solulle. Esimerkiksi metallihiukkaset, kuten ajoneuvojen jarrupäästöt, on yhdistetty solujen hapettavaan stressiin.
Hakkarainen kertoo, että toksikologiset mittaukset sujuivat pääasiassa hyvin. Vaikka joitakin haasteitakin esiintyi, solualtistukset onnistuivat ja tutkijat saivat myös toistettua tarvittavan määrän mittauksia.
Toksikologia auttaa kääntämään huomiotamme haitallisiin hiukkasiin
Hakkaraisen mielestä GIANT-projektissa on tärkeää tehdä myös toksikologista tutkimusta, sillä se antaa lisää tietoa siitä, miten erilaiset hiukkasyhdisteet ja -sekoitukset vaikuttavat soluihin. Esimerkiksi metallihiukkasten rooli liikenteessä ja ilmansaasteissa on hänen mielestään todella mielenkiintoinen.
– Vaikka kaupunkiympäristöjen polttoperäisiä hiukkasia saadaan vähennettyä, kun liikenne modernisoituu, metallihiukkasten eliminointiin ei olla panostettu läheskään yhtä paljon. Metallihiukkaset voivat olla erittäin pieniä, jolloin ne pääsevät helposti myös sisäilmaan. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu viitteitä niiden huomattavasta haitallisuudesta ihmisten terveydelle.
Eri hiukkasten haitallisuutta ja vaikutusta ihmiseen on tärkeää tutkia, jotta osaamme tehdä oikeanlaisia toimenpiteitä ja kiinnittää huomiota ilmansaasteisiin.
Hakkarainen muistuttaa kuitenkin, että vaikka solumalleilla voidaan simuloida oikean elämän tilanteita, malleista ei voi suoraan tehdä johtopäätöksiä vaikutuksesta ihmiseen kokonaisuutena.
– Toki tutkimukset antavat osviittaa. Jos esimerkiksi altistamme keuhkosoluja suuremmalla määrällä metallihiukkasia ja solut reagoivat siihen, niin se sama efekti voisi hyvin tapahtua myös keuhkoissammekin.
Toksikologisten mittauksien avulla voidaan perustella, miksi jotain tiettyä ilmassa olevaa hiukkasta täytyisi mitata ja tutkia lisää.
– Tämän tutkimuksen tuottama tieto voi tukea sellaisten lainsäädännöllisten toimien kehittämistä, jotka kohdistuvat ilmassa esiintyviin haitallisimpiin hiukkasiin ja yhdisteisiin. Tämän seurauksena voidaan saavuttaa terveyshyötyjä väestötasolla.
Lue lisää Toksikologiset mittaukset auttavat ymmärtämään ilmansaasteiden vaikutusta keuhkosoluihin
Teksti: Julia Lammi, GIANT-viestintä
