Terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni käsittelee osasairauspäivärahan käyttöä Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan sen yhteyttä työympäristön haittatekijöihin ja työnantajasektoriin sekä sitä, miten osasairauspäivärahan käyttö liittyy myöhempään työmarkkina-asemaan. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä väestörakenteen muutosten myötä osittain työkykyisten henkilöiden osallistuminen työelämään korostuu entistä enemmän. Osasairauspäiväraha tarjoaa mahdollisuuden jatkaa työssä osa-aikaisesti, vaikka työkyky olisi tilapäisesti alentunut. Sen avulla voidaan myös tukea työelämään kiinnittyneenä pysymistä sekä täysipainoista työhön paluuta. Suomessa osasairauspäivärahan käyttö on kuitenkin edelleen vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa, ja sen taustatekijöistä sekä vaikutuksista työurien pituuteen tiedetään vain rajallisesti. Tutkimalla osasairauspäivärahan käyttöä ja sen seurauksia voidaan ymmärtää paremmin, millaisin keinoin työkykyä voidaan tukea ja työuria pidentää kestävästi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa havaittiin, että työympäristön haittatekijöiden ja työnantajasektorin vaikutus sairauspäivärahojen käyttöön riippuu etuuden tyypistä ja voi olla oletettua vähäisempi tai päinvastainen. Kun huomioitiin erilaisten työntekijöiden valikoituminen työmarkkinoiden eri osa-alueille, julkisella sektorilla työskentelyn, työn fyysisen raskauden ja matalan työn hallinnan yhteys täyden sairauspäivärahan käyttöön jäi vähäiseksi. Osasairauspäivärahan kohdalla työympäristön haittatekijöiden merkitys oli jopa osin päinvastainen. Osapäivärahaa käytettiin todennäköisemmin henkilön työskennellessä yksityisellä sektorilla julkisen sektorin sijaan tai ammatissa, jossa tehtiin fyysisesti kevyempää työtä tai jossa oli matalampi työn hallinta. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että osasairauspäiväraha tukee työelämään kiinnittymistä ja voi pidentää työuria. Suurimmalla osalla osasairauspäivärahaa saaneista yhteys työelämään säilyi ainakin osittain. Osasairauspäivärahan käyttö liittyi myös pidempään työajanodotteeseen ja vähempiin menetettyihin työvuosiin, koska sen myötä työttömänä ja työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika väheni, kun taas osatyökyvyttömyysetuuksien turvin työskentelyyn käytetty aika piteni.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää työnantajat, työterveyshuolto sekä työ- ja sosiaalipolitiikan suunnittelijat, kun kehitetään työssä pysymistä edistäviä työhön osallistumisen tukitoimia ja työpaikkakulttuuria. Tutkimustuloksia osasairauspäivärahan käyttöön vaikuttavista tekijöistä voidaan hyödyntää tukitoimien kohdentamisessa. Tutkimuksen perusteella osasairauspäivärahan käyttöä tulisi pyrkiä lisäämään, koska sillä on myönteisiä vaikutuksia työurien pituuteen ja työelämään kiinnittymiseen. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi osa-aikatyön kulttuurin vahvistamista, varhaisen ja joustavan työhön paluun käytänteiden edistämistä sekä yksilölähtöisten ratkaisujen lisäämistä. Näin voidaan pitää yllä työelämän osallisuutta ja tukea kestäviä työuria.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin suuria, rekisteripohjaisia pitkittäisaineistoja, joihin sisältyi satunnaisotoksena 70 prosenttia Suomen työikäisestä väestöstä vuoden 2004 lopussa sekä vuoden 2007 lopussa. Työsuhteita, työttömyyttä, eläkkeitä ja ammatillista kuntoutusta koskevat tiedot saatiin Eläketurvakeskukselta. Korvattujen sairauspoissaolojen jaksot, kansaneläkkeet ja kuntoutustiedot ovat Kelan rekisteriaineistoista sekä sosiodemografiset ja työolosuhdetiedot Tilastokeskuksen FOLK-rekisteristä. Eläketurvakeskuksen ja Kelan aineistot olivat päivätasoisia, mikä mahdollisti tarkat yksilötason pitkittäisanalyysit osasairauspäivärahan käytöstä ja työurien kulusta.
TtM Elli Hartikaisen terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja The use of part-time sickness absence – Work related factors and labour market outcomes tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Åsmund Hermansen (Oslo Metropolitan University) ja kustoksena professori Miika Linna Itä-Suomen yliopistosta.