Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli kehittää voimaannuttavan tuen viitekehys aivovamman saaneiden henkilöiden läheisten tueksi neurokirurgisille ja neurologisille akuuttiosastoille sekä arvioida sen soveltuvuutta hoitotyöhön sairaanhoitajien näkökulmasta. Aivovamman seuraukset eivät kosketa vain vammautunutta, vaan muuttavat usein koko perheen elämää. Läheisistä tulee usein omaishoitajia, vaikka he ovat harvoin valmistautuneita huolehtimaan aivovamman vaativasta hoidosta. Tämä lisää läheisten kuormitusta ja stressiä sekä heikentää heidän hyvinvointiaan. Sairaalahoidon jälkeen läheiset kohtaavat usein hajanaisen palvelujärjestelmän, jonka hahmottaminen on haastavaa, ja he kokevatkin jäävänsä ilman riittävää tukea ja ohjausta. Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli läheisten tukemisessa, mutta tällä hetkellä ei ole olemassa systemaattisia toimintatapoja tai suosituksia, jotka varmistaisivat läheisten yhdenvertaisen tuen saannin riippumatta siitä, missä hoito tapahtuu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Voimavaraistavan tuen ydinalueiksi tunnistettiin varhainen ja luotettava tiedonsaanti, koko perheen osallistaminen hoitoon, moniammatillinen yhteistyö sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Sekä läheiset että hoitajat pitivät näitä keskeisinä, mutta näkemykset tuen käytännön toteutuksesta erosivat toisistaan. Läheiset kuvasivat tukea usein täyttymättömien tarpeiden kautta, kun taas hoitajat tarkastelivat sitä lähinnä olemassa olevien resurssien ja rakenteiden näkökulmasta. Tämä paljasti, että perhekeskeisen hoidon periaatteet tunnistetaan, mutta niiden toteutuminen akuuttivaiheessa on edelleen epäyhtenäistä. Hoitajien mukaan voimaannuttavan tuen viitekehys soveltuu hyvin hoitotyöhön, mutta ei sellaisenaan. Sen hyödyntäminen edellyttää rakenteellisia muutoksia, henkilöstön osaamisen vahvistamista ja tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tulokset tarjoavat rakenteellisen viitekehyksen, joka tukee johdonmukaisempaa ja yhdenvertaisempaa läheisten tukemista akuuttihoidossa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa kehittämällä hoitotyön rakenteita ja johtamista, jotka tukevat läheisten voimavaraistumista jo akuuttihoidon aikana. Viitekehys tarjoaa ammattilaisille alustavan työvälineen, joka auttaa tunnistamaan keskeisiä käytännön kehittämiskohteita, kuten tiedonkulun varmistamista, perheen osallistamisen käytäntöjä sekä moniammatillisen yhteistyön vahvistamista. Tulokset luovat pohjaa jatkokehittämiselle, esimerkiksi interventioiden suunnittelulle ja hoitosuositusten laadinnalle, ja osoittavat, miten perhekeskeinen hoito voidaan vakiinnuttaa systemaattisemmin ja yhdenvertaisemmin osaksi hoitotyötä. Viitekehyksen periaatteet ovat sovellettavissa myös muihin sairauksiin ja vammautumisiin, joissa perheenjäsenille voi muodostua merkittävä hoivavastuu. Läheisten tukeminen vahvistaa heidän jaksamistaan sekä tukee aivovamman saaneen henkilön kotona pärjäämistä, mikä voi vähentää palvelujen käyttöä ja samalla tukea terveydenhuollon kestävyyttä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Ensimmäisessä osatutkimuksessa toteutettiin poikkileikkausasetelmassa kysely aivovamman saaneiden henkilöiden läheisille, kaikkiaan 102 henkilölle, ja aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Toisessa osatutkimuksessa tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, johon sisältyi 20 kansainvälistä tutkimusta. Katsauksessa yhdistettiin laadullinen ja määrällinen aineisto ja muodostettiin synteesi voimavaraistavasta tuesta ja sen edistävistä tekijöistä. Kolmannessa osatutkimuksessa viitekehystä kehitettiin empiirisesti osallistavassa Learning Café -työpajassa, johon osallistui 7 läheistä ja 11 sairaanhoitajaa. Työpaja toteutettiin osana Aivovammaliiton Tukea aivovammautuneen potilaan läheisille -projektia, ja aineisto analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä. Neljännessä osatutkimuksessa viitekehystä arvioitiin fokusryhmähaastatteluissa, joihin osallistui 21 sairaanhoitajaa neljältä Helsingin yliopistollisen sairaalan osastolta. Aineisto analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä.
Terveystieteiden maisteri Julia Lindlöfin väitöskirja Empowering support framework for family members of individuals with traumatic brain injury – a mixed methods study (Voimaannuttavan tuen viitekehys aivovamman saaneiden henkilöiden läheisten tukemiseksi – monimenetelmällinen tutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Marja Kaunonen Tampereen yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Julia Lindlöf, [email protected], +358405393906
