Terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Sairaanhoitaja on Suomessa kolmanneksi yleisin ammatti, ja noin puolet sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevistä tekee kaksi- tai kolmivuorotyötä. Pitkään jatkuva vuorotyö lisää terveysriskejä erityisesti unen ja vuorokausirytmin häiriöiden kautta, joista naiset kärsivät enemmän kuin miehet. Unihäiriöitä voidaan lievittää esimerkiksi uniärsykkeiden hallinnalla sekä liikkumalla säännöllisesti. Terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla uusin tieto ja osaaminen hoitaa itseään säännöllisen liikunnan avulla, mutta monien tutkimusten mukaan he eivät aina huolehdi omasta terveydestään eivätkä liiku riittävästi.
Tässä kyselytutkimuksessa selvitettiin säännöllistä päivätyötä tai vuorotyötä tekevien sairaanhoitajien itse arvioitua unen määrää ja laatua sekä liikuntatottumuksia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat harjoittivat hieman useammin kevyttä liikuntaa kuin väestö keskimäärin, mutta vain reilu kolmasosa täytti terveysliikuntasuositukset. Työaikamuoto ei vaikuttanut terveysliikunta-aktiivisuuteen. Vapaa-ajan liikunnan esteiksi mainittiin ajanpuute, työstä johtuva väsymys sekä motivaation puute. Vastaajat kokivat, että parempi ajanhallinta ja omien voimavarojen hallinta edistäisivät liikunnan harrastamista. Liikuntakaverin, ammattilaisen tuen ja lähellä sijaitsevien liikuntapaikkojen koettiin myös lisäävän terveysliikunta-aktiivisuutta. Työnantajan tarjoamia liikuntaetuja oli käytetty, mutta esimerkiksi liikunnan mahdollistamista työajalla toivottiin.
Sairaanhoitajien unen määrä työpäivinä jäi alle suositusten työaikamuodosta riippumatta. Vastaajat kokivat lyhyiksi jääneiden unien johtuvan omista valinnoistaan, kuten liian myöhäisestä nukkumaanmenosta tai huonosta stressinhallinnasta. Lisäksi iltavuoroa seurannut aamuvuoro vähensi unen määrää. Unen laatu ei täyttänyt kaikkia hyvälaatuisen unen kriteereitä, sillä yöllinen heräily oli yleistä. Unta edistävinä tekijöinä vastaajat pitivät muun muassa säännöllistä liikuntaa, stressinhallintakeinoja sekä hyvää unihygieniaa. Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia ja osoittavat, että hoitajien hyvälaatuinen uni on monien yksilöllisten ja työelämään liittyvien tekijöiden summa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat muun muassa, että suomalaiset sairaanhoitajat juovat vähemmän alkoholia, tupakoivat harvemmin sekä sairastavat vähemmän sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia kuin muu suomalainen aikuisväestö. Lisäksi he raportoivat vähemmän unihäiriöitä. Sen sijaan vapaa-ajan liikuntakäyttäytymisessä ei havaittu merkittäviä eroja muuhun aikuisväestöön. Tämä viittaa siihen, että ammatillinen osaaminen ja tieto liikunnan terveysvaikutuksista eivät yksin riitä suojaamaan terveydenhuoltohenkilöstöä liikkumattomuuden haasteilta. Sairaanhoitajat tunnistavat säännöllisen liikunnan hyödyt esimerkiksi unelle, mutta he tarvitsevat työkaluja ja uusia strategioita hyvinvoinnin lisäämiseksi. Terveydenhuollon työnantajaorganisaatioiden kannattaisi esimerkiksi harkita liikunnan mahdollistamista työajalla osana työhyvinvointiohjelmia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Monografiaväitöskirja perustuu verkossa tehtyyn kyselytutkimukseen, johon kutsuttiin Suomen Sairaanhoitajat ry:n ja Suomen Kätilöliitto ry:n jäseniä (n=520). Heistä noin 60 prosenttia eli 313 henkilöä vastasi kyselyyn. Vastaajat työskentelivät terveydenhuollon eri toimipisteissä. Kysely tehtiin syyskuun 2023 ja tammikuun 2024 välisenä aikana. Kyselytutkimukseen vastanneista suurin osa työskenteli sairaanhoitajan perustehtävässä. Lähes puolet teki säännöllistä päivätyötä ja yhtä moni kaksi- tai kolmivuorotyötä. Keskimäärin vastaaja oli työskennellyt hoitoalalla 10,5 vuotta ja oli yli 46-vuotias. Suurin osa teki täyttä työaikaa.
Terveystieteiden maisteri Marika Oravan väitöskirja ”Terveydenhuoltohenkilöstön liikunta- ja unitutkimus: Suojaako sairaanhoitajan ammatti liikkumattomuudelta ja huonolta unelta?” tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Arto Hautala Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Mika Venojärvi Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöskirja (linkki tulossa)
Lisätietoja:
TtM Marika Orava, [email protected], +358442084618
