Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Toteutumatta jäävä hoitotyö tarkoittaa tilanteita, joissa hoidossa olevat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma kaikissa hoitotyön konteksteissa, myös hoivakodeissa. Ilmiötä on tutkittu eurooppalaisissa hoivakodeissa vähän, vaikka hoivakotien ikääntyneet asiakkaat ovat yksi yhteiskunnan haavoittuvaisimmista väestöryhmistä. Sairaaloissa toteutumatta jäävän hoitotyön on todettu lisäävän esimerkiksi potilaiden infektioita, kaatumisia ja kuolleisuutta. Toteutumatta jäävällä hoitotyöllä on hoidon laadun ja vaikuttavuuden lisäksi merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Se nostaa hoivaan liittyviä kustannuksia ja heikentää luottamusta palvelujärjestelmään, mikä on noussut viime aikoina julkiseen keskusteluun. Ilmiötä on tärkeää tutkia, jotta toteutumatta jäävää hoitotyötä voidaan tunnistaa ja vähentää ja siten kehittää hoitotyön laatua ja turvallisuutta hoivakodeissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa tarkasteltiin toteutumatta jäävän hoitotyön yhteyksiä suomalaisten hoivakotien asiakastuloksiin. Kyseessä oli ensimmäinen tutkimus aiheesta Euroopassa. Tulosten mukaan 92 prosenttia hoivakodeissa työskentelevistä raportoi jättäneensä hoitotyötä toteuttamatta kuluneen viikon aikana. Sitä raportoitiin eniten hoitotyön kirjaamisessa, hoitajakutsuun vastaamisessa ja sosiaalisuuteen liittyvissä toiminnoissa, kuten viriketoiminnassa. Toteutumatta jäävä hoitotyö oli yhteydessä hoivakotien asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn heikentymiseen sekä lisääntyneisiin painehaavoihin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöön.
Hoitohenkilöstö nimesi toteutumatta jäävälle hoitotyölle moninaisia syitä, joista korostuivat hoitotyön ulkopuoliset tehtävät, kuten pyykkihuolto. Hoitohenkilöstön parempi työhyvinvointi, terveydentila ja innostava johtaminen olivat yhteydessä vähäisempään toteutumatta jäävän hoitotyöhön. Toteutumatta jäävää hoitotyötä ei käsitellä työyhteisöissä avoimesti, ja hoitohenkilöstö toi esiin jäävänsä ilman tukea.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimus tuotti uutta tietoa toteutumatta jäävään hoitotyöhön liittyvistä tekijöistä ja loi perustaa keinoille laadukkaan ja vaikuttavan hoitotyön toteutumisen edistämiseksi. Hoitotyön johtaminen on olennaista toteutumatta jäävän hoitotyön tunnistamisessa, seurannassa ja vähentämisessä. Johtamisen keinoin voidaan vaikuttaa muun muassa työn organisointiin ja sisältöön, hoitohenkilöstön työnkuviin ja työyhteisön toimintakulttuuriin. Hoitotyön johtajan tulee kiinnittää huomiota hoitohenkilöstön työhyvinvointiin myös vähentääkseen toteutumatta jäävää hoitotyötä. Lisäksi johtajan on tärkeää tukea hoitohenkilöstöä hoitotyön priorisointiin ja toteuttamiseen liittyvissä tilanteissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää hoivakotien johtamisessa ja kehittämistyössä sekä henkilöstön tukemisessa siten, että hoitotyötä koskevat päätökset eivät jää yksittäisten työntekijöiden vastuulle, vaan niitä tehdään yhteisesti.
Toteutumatta jäävällä hoitotyöllä on asiakas- ja potilastulosten lisäksi vaikutuksia hoitohenkilöstön jaksamiseen, työhyvinvointiin sekä alan pito- ja vetovoimaan. Hoitohenkilöstölle on eettisesti kuormittavaa joutua valitsemaan, mitä hoitotyön toimintoja jätetään toteuttamatta esimerkiksi resurssivajeiden vuoksi. Hoivakotien henkilöstömitoitus on herättänyt paljon keskustelua, mutta huomiota tulisi kiinnittää myös työn sisältöön. On paradoksaalista, että hoitohenkilöstö raportoi tekevänsä hoitotyön ulkopuolisia tehtäviä samalla, kun varsinaista hoitotyötä jää toteutumatta. Tämä on ristiriitaista, sillä vanhuspalvelulaissa on määritelty, ettei välilliseen työhön, kuten pyykkihuoltoon, käytettyä aikaa oteta huomioon henkilöstömitoituksessa. Toteutumatta jäävää hoitotyötä voidaan tarkastella myös järjestelmätasolla: kuka vastaa siitä, etteivät hoivakodin asiakkaat saa palvelutarpeen arviointiin perustuvaa, heille sosiaalihuoltolain nojalla myönnettyä palvelua?
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Kolmesta osatutkimuksesta koostuvassa väitöstutkimuksessa hyödynnettiin monimenetelmällistä tutkimusotetta. Kaksi osatutkimusta oli määrällisiä. Ne toteutettiin poikkileikkausasetelmalla kysely- ja rekisteriaineistoin. Kyselyt sisälsivät suomennetun BERNCA-NH-mittarin toteutumatta jäävän hoitotyön mittaamiseen. Ensimmäinen kysely, johon vastasi 486 vastaajaa, sisälsi myös avoimen kysymyksen. Siinä vastaajia pyydettiin mainitsemaan syitä toteutumatta jäävälle hoitotyölle. Toinen kysely, johon vastasi 503 vastaajaa, sisälsi lisäksi väittämiä liittyen vastaajaan, työyhteisöön ja organisaatioon. Aineisto yhdistettiin 18 osallistuneen hoivakodin Kunta10-kyselyn tuloksiin ja yli 2000 hoivakotiasukkaan RAI-arvioinneista saatuihin tietoihin. Laadullinen osatutkimus keskittyi tarkastelemaan toteutumatta jäävää hoitotyötä edeltävää päätöksentekoprosessia. Osatutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla 23 lähi- ja sairaanhoitajaa, jotka työskentelivät hoivakodeissa.
Terveystieteiden maisteri Pauliina Hackmanin väitöskirja Unfinished nursing care and resident outcomes: A multimethod study in nursing homes (Hoivakodeissa toteutumatta jäävä hoitotyö ja asukastulokset: Monimenetelmätutkimus hoivakodeissa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Suhonen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Arja Häggman-Laitila Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Pauliina Hackman, [email protected]
