Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjassani tarkasteltiin sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuneiden asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvien vaaratapahtumien ilmoittamista, ilmoitusten käsittelyä ja sähköisiä ilmoitusjärjestelmiä järjestelmien käyttäjien näkökulmasta. Vaaratapahtumat ovat tilanteita, jotka vaarantavat tai olisivat potentiaalisesti voineet vaarantaa asiakkaan tai potilaan turvallisuuden. Tavoitteena on, että ilmoitetuista vaaratapahtumista voidaan yhdessä oppia ja löytää keinoja vaaratapahtumien ennaltaehkäisemiseen. Tyypillisiä vaaratapahtumien ilmoituskanavia ovat nykyään erilaiset sähköiset järjestelmät.
Vaikka vaaratapahtumia tapahtuu paljon, vain pieni määrä havaituista tapahtumista ilmoitetaan. Syitä ilmoittamatta jättämiselle on tutkittu paljon ja niiden on havaittu liittyvän yleisellä tasolla esimerkiksi ilmoitusjärjestelmiin. Ilmoitusjärjestelmien käyttäjien näkemyksiä näiden järjestelmien vahvuuksista, puutteista ja kehittämistarpeista ei ole aiemmin tutkittu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmien loppukäyttäjiä tulisi aktiivisemmin osallistaa ilmoitusjärjestelmien ja ilmoitusprosessien kehittämiseen. Ilmoitusjärjestelmistä löytyi puutteita, jotka haastoivat niiden käytettävyyttä. Keskeisimmäksi kehittämistavoitteeksi nousi järjestelmissä käytettyjen luokitteluiden tarkentaminen: puutteelliset luokitteluvaihtoehdot johtavat vajaasti täytettyihin vaaratapahtumailmoituksiin, ilmoittamisen keskeytymiseen ja vaaratapahtumatilastojen vääristymiseen. Järjestelmien käsittelyominaisuudet eivät tue ilmoitusten tehokasta käsittelyä. Tästä aiheutuu käsittelyviiveitä ja jopa todellisen käsittelyn ohittamista. Ilmoitusten käsittelyprosesseista löytyi puutteita niin ilmoittajien kuin käsittelijöiden näkökulmasta. Organisaatioissa tulisi olla ilmoitusten käsittelyyn läpinäkyvät ja yhtenevät käytännöt, jotka myös tukisivat käsittelijöitä jatkotoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tuloksia voidaan käyttää pohjana arvioitaessa eri ilmoitusjärjestelmien ominaisuuksia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tulokset tarjoavat konkreettisia ilmoitusjärjestelmien kehittämistarpeita ja -ehdotuksia, joita voidaan käyttää näiden järjestelmien kehittämisen tukena. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa ilmoitusprosessien kehittämisessä. Tässä työssä tunnistettiin ilmoitusten käsittelyprosessien haasteita niin ilmoittajien kuin käsittelijöiden näkökulmasta, mikä antaa kattavan pohjan arvioida organisaatioiden prosesseja. Tutkimuksessa tunnistettiin tarve organisaatiotasoisille ilmoitusten käsittelyohjeille yhtenäistämään näitä prosesseja. Kehittämistyössä voidaan hyödyntää tässä tutkimuksessa esiin nousseita tuloksia ilmoittajien ja käsittelijöiden näkökulmista.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjani on osa Suomen Akatemia rahoittamaa Warn Harm -projektia. Ensimmäinen osatutkimus oli laadullinen systemaattinen katsaus. Kymmenestä mukaan valitusta artikkelista tunnistettiin terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden näkemyksiä vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmien kehittämistarpeista hyödyntäen temaattista synteesiä. Toinen osatutkimus oli poikkileikkaustutkimus, jossa kehitetyllä kyselyllä kerättiin ilmoitusjärjestelmien käyttäjien (n=730) näkemyksiä ja tietämystä potilasturvallisuuteen liittyvien vaaratapahtumien ilmoittamisesta, ilmoitusjärjestelmistä ja ilmoitusten käsittelyprosesseista kahdelta hyvinvointialueelta. Kolmas osatutkimus oli laadullinen tutkimus. Haastattelujen ja ryhmäkeskusteluiden pohjalta kuvattiin ilmoituksia käsittelevien esihenkilöiden ja asiantuntijoiden (n=16) näkemyksiä ja kokemuksia vaaratapahtumailmoitusten käsittelystä, prosesseista ja kehittämisestä. Aineisto analysoitiin deduktiivisella ja induktiivisella sisällönanalyysillä.
Terveystieteiden maisteri Saija Koskiniemen väitöskirja Nurses’ and other system users’ perspectives on patient safety incident reporting processes and systems: A multimethod study (Hoitajien ja muiden järjestelmän käyttäjien näkemykset potilasturvallisuuteen liittyvien vaaratapahtumien ilmoitusprosesseista ja -järjestelmistä: Monimenetelmätutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Outi Kanste Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Marja Härkänen Itä-Suomen yliopistosta.
