Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksen aihe on koulutus- ja palauteinterventioiden vaikutus kivun hoitotyöhön ja sen dokumentointiin. Potilaan kivunhoito on keskeinen osa hoitotyötä, joten aihe on merkittävä ja hoitotieteessä keskeinen tutkimusalue. Potilaalla on oikeus laadukkaaseen kivunhoitoon ja julkisen terveydenhuollon on täytettävä läpinäkyvyyden, vaikuttavuuden ja eettisen kestävyyden vaatimukset. Sairaanhoitajalla on lakisääteinen velvollisuus toteuttaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja velvollisuus dokumentoida hoitotyön toteutuminen asianmukaisesti potilasasiakirjoihin. Sairaanhoitajilla on keskeinen rooli potilaan kivun arvioinnissa, hoidossa ja dokumentoinnissa. Ensisijaisen tärkeää on, että sairaanhoitajilla on tietoa kivusta, sen yksilöllisestä hoidosta ja asianmukaisesta kivun arvioinnista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kipukoulutukseen ja toistuvaan palautteeseen liittyvien interventioiden vaikutuksia sairaanhoitajien kivunhoitoon sekä kehittää ja testata lyhyt luentopohjainen interventio. Lisäksi tavoitteena oli kuvata kivunhoidon kirjaamisen auditoinnin ja toistuvan palautteen vaikutuksia sairaanhoitajien kivun hoitotyön kirjaamiseen, tietoihin kivun hoitotyöstä, kipuun liittyviin HaiPro-ilmoituksiin ja potilastyytyväisyyteen kivun hoitotyön osalta sekä selvittää taustamuuttujien yhteys kivun hoitotyön kirjaamiseen sekä tietoon kivun hoitotyöstä ja sen kirjaamisesta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus osoitti, että kivun hoitotyön interventiot paransivat hoitajien toteuttamaa kivun arviointia, hoitoa ja kirjaamista. Kuitenkin tutkimusasetelmissa oli vaihtelevuutta ja laadullisia eroja. Meta-analyysin mukaan kivun hoitotyön koulutusinterventiot pienensivät riskiä jäädä ilman parasta kivunhoitoa 40 prosenttia ja potilaiden kokemusten perusteella ne pienensivät riskiä 25 prosenttia. Toinen osatutkimus osoitti, että luentointerventio paransi interventioryhmän tietotasoa heti intervention jälkeen, mutta ei enää retentiotestissä. Kivun kirjaamiseen interventiolla ei ollut vaikutusta.
Kolmas osatutkimus osoitti, että kivun kirjaaminen parani, mutta yksiköiden kivun kirjaamisessa ja tietotasossa ei ollut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Kivun arviointimäärällä ja kivun kirjaamisen laadulla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Tulokset osoittivat, että kivun kirjaaminen on sattumanvaraista organisaation sisällä eri yksiköissä. Palaute kivun kirjaamisesta ei aina vaikuttanut yksikön kivun hoitotyön käytäntöihin, vaikka tulokset olivat jatkuvasti heikot.
Tutkimus tuotti uutta tietoa kivun hoitotyöhön kohdistuvista interventioista, kivun kirjaamisen tasosta ja sairaanhoitajien tiedoista kivun hoitotyöstä kahdessa eri organisaatiossa sekä interventiotutkimuksen toteuttamisen haasteista sairaalaorganisaatioissa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa, koulutuksessa ja tutkimuksessa kehitettäessä kivunhoidon kirjaamista ja interventiotutkimuksia. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää kivun hoitotyön laadun arvioinnissa sairaalaorganisaatioissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus sisälsi kolme osatutkimusta ja yhteenveto-osan. Aineisto kerättiin vuosien 2017–2025 aikana. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tehtiin 23 tutkimusta kattanut systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja 12 tutkimuksen meta-analyysi. Toisessa osatutkimuksessa tehtiin satunnaistettu kontrolloitu kipukoulutusinterventio. Tutkimukseen osallistui yhdestä keskussairaalasta 32 sairaanhoitajaa, jotka satunnaistettiin interventioryhmään ja kontrolliryhmään. Aineisto kerättiin ennen ja jälkeen intervention sekä kolmen kuukauden kuluttua. Hoitajille tehtiin tietotestit ja potilasasiakirjoista auditoitiin kaikkiaan 216 kivun hoidon kirjausta eli niitä arvioitiin suhteessa suosituksiin.
Kolmannessa osatutkimuksessa tehtiin klusterisatunnaistettu interventiotutkimus yhdessä suomalaisessa yliopistosairaalassa, johon osallistui koeryhmässä 15 ja kontrolliryhmässä 15 työyksikköä. Aineisto käsitti 2623 kirjauksen auditoinnin, 67 sairaanhoitajille tehtyä kivun tietotestiä, 1094 hoitotyön potilaspalautetta (HoPP) kivun hoitotyön osalta sekä kivunhoitoon liittyviä HaiPro-ilmoituksia.
Väitöskirjan yhteenveto-osassa tehtiin päivitetty kirjallisuuskatsaus, joka kohdistettiin I osatutkimuksen tulosten mukaisesti palauteinterventioiden vaikutuksiin sairaanhoitajien kivun kirjaamiseen ja tietoon kivusta. Valittuja artikkeleita oli 7. Osatutkimuksessa I kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin tekemällä narratiivinen synteesi ja meta-analyysi. Osatutkimuksissa II ja III aineisto analysoitiin käyttämällä lineaarista sekamallia.
Terveystieteiden maisteri Salla Grommin väitöskirja The effects of educational and feedback interventions on pain nursing care (Koulutus- ja palauteinterventioiden vaikutukset kivun hoitotyöhön) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Anna Axelin Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Päivi Kankkunen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Vastaajan tiedot: TtM, Salla Grommi, sallagro@uef.fi, 0505358453
