Ravitsemustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tarkastelin ruokavalion laadun ja ruoan käytön yhteyksiä seerumin rasva- ja aminohappoaineenvaihdunnan merkkiaineisiin eli metaboliitteihin lapsilla ja nuorilla. Lisäksi tutkin seerumin aminohappojen yhteyksiä paastoglukoosipitoisuuksiin sekä insuliiniresistenssiin.
Aikuisilla ruokavalion on havaittu olevan yhteydessä useisiin metaboliitteihin, joiden on havaittu ennustavan sydän-, valtimo- ja aineenvaihduntasairauksia. Tämä viittaa siihen, että ravitsemus voi muokata elimistön aineenvaihduntaa, mikä osittain selittää ravitsemuksen terveysvaikutuksia. Lapsilla ja nuorilla aihetta on tutkittu kuitenkin vasta vähän. On tärkeää selvittää, näkyvätkö ruokavalion, metaboliittien ja terveyden yhteydet jo varhain. Aikuisilla esimerkiksi haaraketjuiset aminohapot on yhdistetty suurentuneeseen insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen riskiin, mutta vastaavista yhteyksistä lapsilla ja nuorilla tiedetään vähän.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Ruokavalion parempi laatu kokonaisuutena oli lapsilla ja nuorilla yhteydessä seerumin rasvahappoprofiiliin, jossa muun muassa monityydyttymättömien rasvahappojen osuus oli suurempi ja kertatyydyttymättömien sekä tyydyttyneiden rasvahappojen osuudet pienemmät. Parempi ruokavalion laatu oli myös yhteydessä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta suotuisampaan, pienempään VLDL-hiukkaskokoon. Ruoka-aineryhmittäin tarkasteltuna samankaltaisia yhteyksiä havaittiin runsaammalla kasviöljypohjaisten rasvojen ja runsaskuituisten tuotteiden sekä vähäisemmällä sokeripitoisten tuotteiden käytöllä.
Tulokset korostavat varhaisen ravitsemuksen merkitystä, sillä useat lasten ja nuorten parempaan ruokavalion laatuun liittyneet metaboliitit on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty parempaan sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen.
Seerumin aminohapoilla oli osin erilaisia yhteyksiä glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan kuin aikuisilla. Haaraketjuiset aminohapot olivat yhteydessä matalampaan paastoglukoosiin ja insuliiniresistenssiin liittyvään HOMA-IR-arvoon, kun taas tyrosiini, alaniini, glysiini ja histidiini olivat yhteydessä suurempiin arvoihin. Haaraketjuisten aminohappojen yhteys matalampiin HOMA-IR-arvoihin oli vahvempi niillä, joilla oli lapsuudessa alhaisempi rasvaprosentti tai rasvattoman massan määrä. Kehonkoostumuksen vaikutusta ei ole tietääksemme aiemmin tarkasteltu lapsia ja nuoria koskevissa pitkittäistutkimuksissa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, miten ravitsemus heijastuu aineenvaihdunnan merkkiaineisiin jo varhaisessa elämänvaiheessa, ja tukevat nykyisiä ravitsemussuosituksia. Nämä ovat tärkeitä havaintoja huomioiden, että lasten ja nuorten ruokatottumukset eivät monilta osin vastaa nykyisiä suosituksia. Tulokset kannustavat kehittämään esimerkiksi koulujen ja perheiden ruokailua erityisesti edistämällä mm. kasviöljypohjaisten rasvojen ja runsaskuituisten tuotteiden käyttöä ja vähentämällä sokeripitoisten tuotteiden käyttöä. Tuloksia voidaankin hyödyntää esimerkiksi lasten ja nuorten ravitsemussuosituksia laadittaessa sekä lasten ja nuorten ravitsemusta ja aineenvaihduntaa koskevissa tutkimuksissa. Tutkimuksen tuottama tieto aminohappojen ja glukoosi- ja insuliiniaineenvaihdunnan yhteyksistä kasvun ja kehityksen aikana täydentää vielä melko vähäistä tutkimusnäyttöä aiheesta lapsilla ja nuorilla ja antaa lähtökohtia tuleville tutkimuksille näiden yhteyksien merkityksestä terveyden kannalta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus toteutettiin osana Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta. Aineisto kerättiin tutkimuksen alussa sekä kahden ja kahdeksan vuoden seurannassa. Seerumin lipidi- ja aminohappometaboliitteja määritettiin ydinmagneettisella resonanssispektrometrillä paastonäytteistä. Ruokavalion laatua arvioitiin suomalaisille lapsille kehitetyllä mittarilla ja ruoankäyttö selvitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjoilla. Analyyseissä huomioitiin useita keskeisiä sekoittavia tekijöitä, kuten kehon rasvakudoksen määrä ja puberteettiaste, jotka muutoin voisivat vaikuttaa havaittuihin yhteyksiin.
Terveystieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti Suvi Laamasen väitöskirja Diet quality, lipid and amino acid metabolism, and glycemic health in children and adolescents (cross-sectional and longitudinal studies) (Ruokavalion laatu, lipidi- ja aminohappoaineenvaihdunta, sekä glykeeminen terveys lapsilla ja nuorilla (poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimukset)) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Laitinen Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Aino-Maija Eloranta Itä-Suomen yliopistosta.
