Kansanterveystieteen, ml. ergonomian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimus tarkastelee ergonomian merkitystä valmistavan teollisuuden tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja taloudellisen tuloksen kehittämisessä. Aihe on tärkeä, koska valmistava teollisuus toimii jatkuvassa kilpailu- ja tuottavuuspaineessa, samalla kun työhyvinvoinnin edistämisessä on edelleen haasteita. Suomessa tuottavuuden kehitys on ollut pitkään heikkoa, minkä vuoksi tarvitaan uusia tapoja kehittää työtä, tuotantoa ja henkilöstön työhyvinvointia samanaikaisesti. Ergonomia tarjoaa tähän mahdollisuuden, mutta valmistavassa teollisuudessa se ymmärretään usein kapeasti terveyteen ja turvallisuuteen liittyväksi toiminnaksi. Siksi on tärkeää tutkia, miten ergonomia voidaan liittää osaksi työn ja työjärjestelmien suunnittelua niin, että se tukee samanaikaisesti henkilöstön työhyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Ergonomiaa hyödynnetään suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä melko vähän ja sen yhteys tuotantoprosesseihin jää rajalliseksi. Tutkimuksessa havaittiin myös, että fyysisen työkuormituksen dataa hyödynnetään eri tavoin organisaation eri tasoilla. Tulokset osoittavat kuitenkin, että järjestelmällinen ja monipuoliseen dataan perustuva työjärjestelmien kehittäminen vähentää työkuormitusta ja tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja sekä parantaa tuottavuutta ja yrityksen taloudellista tulosta. Vastaavasti ergonomian vähäinen hyödyntäminen heikentää tuottavuutta ja lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Tutkimuksen keskeinen uutuusarvo on, että se osoittaa ergonomian strategisen merkityksen osana sosioteknistä työjärjestelmää. Kun teknologia, tuotantotavoitteet ja henkilöstön työhyvinvointi sovitetaan yhteen, korkea tuottavuus ja parempi työhyvinvointi vahvistavat toisiaan. Teknologian, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tehokas yhteensovittaminen edellyttää yrityksiltä kuitenkin investointeja, joita voitaisiin tukea esimerkiksi talouspolitiikan keinoin, kuten ergonomiaa ja sosioteknisiä ratkaisuja edistävillä verokannustimilla.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus auttaa valmistavan teollisuuden yrityksiä liittämään ergonomian osaksi työn suunnittelua ja kehittämistä sekä työhyvinvoinnin johtamista. Tulokset osoittavat, että ergonomia ei ole vain työhyvinvoinnin tukitoimi tai yksittäisten työasentojen korjaamista, vaan olennainen osa yrityksen suorituskykyä. Se vaikuttaa työn sujuvuuteen, kuormituksen hallintaan, prosessien toimivuuteen ja päätöksenteon laatuun. Käytännössä tuloksia voidaan soveltaa työpisteiden, työmenetelmien, työprosessien ja osallistavan kehittämisen parantamiseen. Tutkimus korostaa myös ennakoivan ja dataan perustuvan kehittämisen merkitystä. Kun teknologiset ratkaisut, henkilöstön työhyvinvointi ja tuotantotavoitteet sovitetaan yhteen ergonomian avulla, voidaan rakentaa samanaikaisesti terveellisempää, sujuvampaa ja kilpailukykyisempää työtä.
Väitöstutkimuksen keskeinen viesti on, että ergonomia tulisi nähdä valmistavassa teollisuudessa nykyistä laajemmin strategisena työn ja tuotantojärjestelmien kehittämisen välineenä. Ergonomia on keino sovittaa yhteen henkilöstön työhyvinvointi, teknologian hyödyntäminen ja yrityksen suorituskyky. Tutkimus liittyy ajankohtaiseen keskusteluun teollisuuden tuottavuudesta, työkyvystä ja teknologisesta muutoksesta. Erityisesti ihmislähtöinen työn suunnittelu ja teollisuus 5.0 korostavat tarvetta kehittää työjärjestelmiä tavalla, jossa henkilöstön osaaminen, kuormitus ja vaikutusmahdollisuudet huomioidaan osana yrityksen päätöksentekoa. Ergonomian järjestelmällinen hyödyntäminen voi tarjota yrityksille käytännöllisen ja taloudellisesti perustellun keinon vahvistaa sekä työhyvinvointia että kilpailukykyä. Tämä edellyttää yrityksiltä sosioteknistä suunnistuskykyä: kykyä yhdistää tekniset ratkaisut, työn arjen todellisuus ja henkilöstön työhyvinvointi samaan kehittämisen kokonaisuuteen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Menetelmällisesti tutkimuksessa yhdistettiin kvantitatiivinen kysely, kvalitatiivinen haastattelu ja retrospektiivinen pitkittäistutkimus. Kyselyllä selvitettiin, miten ergonomia ymmärretään ja miten sitä hyödynnetään suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä. Haastatteluissa tarkasteltiin fyysisen kuormituksen mittausdatan hyödyntämistä yrityksen organisaation eri tasoilla. Pitkittäistutkimuksessa seurattiin viiden vuoden ajan ergonomisten kehittämistoimien vaikutuksia fyysiseen kuormitukseen, tuottavuuteen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä taloudelliseen tulokseen kahdessa eri tuotanto-osastossa. Aineistoja analysoitiin muun muassa ristiintaulukoinnin, khiin neliö -testin ja induktiivisen sisällönanalyysin ja yritysten tuotantolukujen perusteella. Yhdessä menetelmät mahdollistivat ergonomian vaikutusten syvällisen tarkastelun työelämäympäristössä.
Terveystieteiden maisteri Teemu Suokon väitöskirja Ergonomics: The dark matter of work system design. Understanding sociotechnical navigation capabilities in the Finnish manufacturing industry (Ergonomia: Työjärjestelmäsuunnittelun pimeä aine. Sosioteknisen suunnistuskyvyn ymmärtäminen suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jussi Kantola Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tuula Oksanen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Teemu Suokko, [email protected], +358405263498
