Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Potilaan osallisuus on olennainen osa jaettua päätöksentekoa, jossa potilas päättää hoidostaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Tarkastelen väitöstutkimuksessani potilaan osallisuutta hoitoa koskevassa päätöksenteossa ja sitä, miten jaetun päätöksenteon piirteet toteutuvat päätöksentekotilanteissa potilaan kokemina. Jaetussa päätöksenteossa yhteinen päätös hoidosta perustuu potilaan itsestään tuottamaan tietoon, esimerkiksi hänen arvoihinsa ja mieltymyksiinsä, sekä terveydenhuollon ammattilaisen asiantuntijuuteen ja lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön. Väestörakenteessa sekä koulutuksessa ja teknologiassa tapahtuneet pitkän aikavälin muutokset ovat edistäneet kehitystä kohti tietopohjaista ja yksilöllistä terveydenhuoltoa, jossa kansalaisen aktiivinen osallistuminen omaan hoitoonsa korostuu. Jaettu päätöksenteko voi toimia yhtenä keskeisenä osallistamisen menetelmänä.
Potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisellä jaetulla päätöksenteolla on tutkimusten mukaan monia myönteisiä vaikutuksia. Hoitopäätös, josta molemmat osapuolet kokevat olevansa vastuussa, kasvattaa osapuolten välistä luottamusta, suojaa potilaan oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta sekä lisää potilastyytyväisyyttä ja potilaan tietämystä omasta hoidostaan. Jaettu päätöksenteko vaikuttaa myös potilasturvallisuuteen, sillä se parantaa potilaan ymmärrystä hoitovaihtoehdoista ja edistää hoitomyönteisyyttä.
Pyrin väitöskirjatutkimuksessani selvittämään, miten jaetun päätöksenteon piirteet toteutuvat potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisessä kohtaamisessa vastaanottotilanteessa. Lisäksi tutkin, miten erilaiset tekijät, kuten ikä, koulutus ja itse arvioitu terveydentila, sekä terveystiedon käyttö ja erilaiset päätöksentekoon liittyvät tarpeet vaikuttavat kokemukseen hoitoa koskevasta päätöksenteosta. Tutkimuksessa myös selvitettiin, miten terveydenhuollon sähköisiä palveluita käytetään henkilökohtaisessa terveyden hallinnassa ja hoitoa koskevan päätöksenteon tukena.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? Mikä tutkimuksesi toteutuksessa tai tuloksissa on uutta, ansiokasta ja kiinnostavaa suuren yleisön ja/tai tiedeyhteisön kannalta?
Väitöstutkimus tuotti tietoa jaetusta päätöksenteosta potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisen vuorovaikutuksen keinona. Se osoitti, että jaettu päätöksenteko voi tietyissä potilasryhmissä ja tilanteissa olla suositeltava hoitoa koskeva päätöksentekotapa.
Tulokset osoittivat, että valtaosa kyselytutkimukseen osallistuneista sekä haastatelluista koki osallistuneensa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Kyselytutkimuksessa potilasjärjestöjen jäsenet kokivat iäkkäämpiä vastaajia useammin, ettei heitä huomioitu hoitoa koskevassa päätöksenteossa. Myös osa haastatelluista koki, ettei heitä huomioitu tai kuultu hoitopäätöksissä, ja he olivat tästä syystä jopa vaihtaneet lääkäriä. Useimmat olivat silti halukkaita osallistumaan päätöksentekoon jatkossa ja seurasivat aktiivisesti omaa terveyttään.
Tutkimuksessa havaittiin, että hoitoa koskeviin päätöksentekotilanteisiin liittyi erilaisia tarpeita, jotka nivoutuivat erityisesti päätöksenteossa esiintyviin konflikteihin tai vaikeisiin päätöksiin sekä riittämättömään tietoon sairaudesta sekä hoidosta. Tarpeita esiintyi myös haastateltujen arvoihin ja odotuksiin sekä päätöksenteon yhteydessä saatuun tukeen liittyen. Päätöksentekotilanteet ovatkin usein moniulotteisia ja niihin vaikuttavat monet tekijät. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vastaajaan iän, koulutuksen sekä subjektiivisesti koetun terveydentilan ja tiedon käyttöön liittyvien tekijöiden vaikutusta. Tulosten mukaan hyväksi koettu terveydentila ja koulutus vaikuttivat myönteisesti kokemukseen yhteisestä päätöksenteosta. Merkittävin myönteinen vaikutus oli riittävän pitkällä vastaanottoajalla, joka mahdollisti tarpeellisista terveyteen liittyvistä asioista keskustelemisen.
Päätöksenteon sujuvuuden kannalta tärkeäksi koettiin tarpeellisen tiedon saaminen sairauden eri vaiheissa sekä tiedon välittämisen mahdollisuus potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä. Erityisesti tutkimuksessa haastatellut pitivät terveydenhuollon sähköisiä palveluja tärkeinä tiedonkulun ja päätöksenteon tuen kannalta. Osana väitöskirjaa toteutettu kirjallisuuskatsaus osoittikin, että terveydenhuollon sähköisiä palveluja voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin, kun potilas tai kansalainen asuu kotona.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Suomessa jaettua päätöksentekoa ja sen vaikutuksia on tutkittu vain vähän. Väitöstutkimukseni tuottaa tietoa sekä terveydenhuollon palveluntuottajille että politiikkatason päätöksentekijöille jaettua päätöksentekoa tukevien toimintatapojen suunnitteluun. Jaetussa päätöksenteossa korostetaan erityisesti potilaiden asemaa ja oikeutta osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon sekä potilaiden arvojen, tarpeiden ja mieltymysten huomioimista.
Tutkimukseni osoittaa, että hoitoa koskevaan päätöksentekoon vaikuttavat tekijät ja päätöksentekoon liittyvät tarpeet voivat vaihdella potilasryhmittäin. Käytännössä tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää potilaan osallisuuden tukemisessa, kun esimerkiksi kehitetään hänen terveystiedon lukutaitoaan ja sähköisten palvelujen käyttämisessä tarvittavia taitoja. Myös potilaan itsenäisyyttä sekä arvojen ja mieltymysten huomioimista tulee tukea ja huomioida potilaiden erilaiset taustat. On tärkeää kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja lisätä heidän tietoisuuttaan jaetun päätöksenteon hyödyistä ja potilaan tarpeiden huomioimisesta. Jaetun päätöksenteon käytäntöjen toimeenpaneminen, kuten toimintatapojen muuttaminen, vaatii sitoutumista myös terveydenhuollon palveluntuottajien organisaatioilta. Terveydenhuollon järjestelmien tulisi tukea jaetun päätöksenteon toimintatapoihin sitoutumista esimerkiksi ohjauksella, koulutuksella ja hoitosuosituksilla. Toimintatapojen toimeenpanemisella voi olla käytännössä monia haasteita niin potilaan, terveydenhuollon ammattilaisen kuin myös terveydenhuollon palveluntuottajan ja koko terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta.
Terveydenhuollon sähköiset palvelut voivat tarjota mahdollisuuksia erilaisten potilasryhmien ja heidän tarpeidensa tukemiseen sekä palvelujen kustannustehokkuuden ja saavutettavuuden edistämiseen. On kuitenkin oleellista selvittää ja tutkia, miten ja minkä potilasryhmien osallistumista päätöksentekoon sähköiset palvelut tukevat parhaiten. Myös jaetun päätöksenteon toteutumista ja vaikutusten arviointia sopivin mittarein tulee edistää. Väitöstutkimuksessa käytetty SDM-Q-9 mittari on yksi monista käytössä olevista mittareista.
Kuvaile väitöstutkimuksesi prosessia. Esimerkiksi mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? Liittyykö väitöstutkimuksesi laajempaan tutkimusprojektiin tai tutkimusryhmään?
Väitöskirjatutkimukseni koostuu neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäinen osatutkimus oli kartoittava kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin miten ja mihin tarkoitukseen potilaat ja kansalaiset käyttävät terveydenhuollon sähköisiä palveluja kotona asuessaan.
Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa kartoitettiin yhdeksän väittämää sisältävällä kyselyllä iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden kokemuksia jaettuun päätöksentekoon liittyvien piirteiden toteutumisesta lääkärin vastaanotolla. Kysely käännettiin tutkimusta varten saksasta suomeksi ja sen kyky mitata jaetun päätöksenteon piirteiden toteutumista validoitiin toisessa osatutkimuksessa. Kolmannessa osatutkimuksessa hyödynnettiin toisen osatutkimuksen aineistoa ja kartoitettiin kokemuksiin vaikuttaneita tekijöitä, joita kyselyyn vastanneilla oli hoitoa koskevasta päätöksenteosta. Epilepsiaa sairastavien henkilöiden kokemuksia hoitoa koskevasta päätöksenteosta ja päätöksentekoon liittyviä tarpeita kartoitettiin puolistrukturoiduissa fokusryhmähaastatteluissa, jotka muodostivat väitöskirjatutkimuksen neljännen osatutkimuksen aineiston. Haastatteluissa selvitettiin myös terveydenhuollon sähköisten palvelujen käyttöä osana terveydenhallintaa ja hoitoon liittyvää päätöksentekoa.
Osatutkimukset toteutettiin osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa PROSHADE-hanketta (Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa/Reliable Knowledge for Health Care: Process and Practice of Shared Decision Making).
TtM, VTM Milla Rosenlundin sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alaan kuuluva väitöskirja Shared decision-making: Towards patient-centred care tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Anne Moen Oslon yliopistosta ja kustoksena professori Hanna Kuusisto Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Milla Rosenlund, milla.rosenlund(at)uef.fi, 040 743 6486