Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessani on tavoitteena muodostaa ymmärrys terveysteknologioiden käyttövalmiuksista moniulotteisena rakenteena, joka kuvaa sitä, millaiset ovat sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien valmiudet digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämiseen. Tutkin terveysteknologioiden käyttövalmiuksia nuorille aikuisille sekä epilepsiaa tai MS-tautia sairastaville tehtyjen kyselytutkimusten perusteella. Lisäksi tarkastelen, millainen yhteys on terveysteknologioiden käyttövalmiuksien ja terveyteen liittyvän elämänlaadun välillä.
Kun digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yleistymässä, on tärkeää tutkia, millaiset valmiudet niitä käyttävillä on hyödyntää palveluja sekä millaisia vahvuuksia ja heikkouksia heillä käyttöön liittyen mahdollisesti on. Aihe on tärkeä, koska tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, miten digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla voidaan tukea niitä käyttävien terveyttä, terveyden edistämistä sekä terveyteen liittyvää elämänlaatua.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni perusteella erityisesti nuoret aikuiset sekä epilepsiaa tai MS-tautia sairastavat hyödyntävät digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluja aktiivisesti. Molemmissa vastaajaryhmissä terveysteknologioiden käyttövalmiudet olivat keskimäärin hyvät. Tutkimuksessa kuitenkin tunnistettiin myös eroja, joita heillä oli vahvuuksissaan ja heikkouksissaan terveysteknologian käyttövalmiuksien eri osa-alueilla, kuten digitaalinen terveydenlukutaito, omahoitoon liittyvät taidot ja terveyteen liittyvät sosiaalinen tuki.
Tutkimuksen perusteella terveysteknologioiden käyttövalmiuksia tarkastelemalla saadaan yksinomaan sosioekonomisiin tekijöihin tai digitaaliseen terveyslukutaitoon keskittymisen sijaan kattavampaa tietoa siitä, millaisia valmiuksia palvelujen käyttäjillä on digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntämiseen. Tutkimuksessa myös havaittiin, että terveysteknologioiden käyttövalmiuksien osa-alueista ainoastaan omahoitoon liittyvillä taidoilla on suora yhteys terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Sen sijaan digitaalisella terveydenlukutaidolla ja sosiaalisella tuella vaikuttaisi olevan epäsuora yhteys terveyteen liittyvään elämänlaatuun minäpystyvyyden kautta. Tämä tukee osaltaan käsitystä siitä, että terveysteknologioiden käyttövalmiudet on moniulotteinen rakenne, joka tuottaa kattavaa tietoa siitä, mitkä ovat digitaalisten palveluiden käyttäjien valmiudet hyödyntää palveluja oman terveytensä ja sen edistämisen tueksi.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää niin digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä kuin niiden käyttöönotossa osana kokonaisvaltaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tunnistamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjistä osajoukkoja, joilla on erilaisia vahvuuksia tai heikkouksia digitaalisten palvelujen käytön valmiuksissa, voidaan kehittää ja kohdentaa digitaalisia palveluja erilaisille käyttäjäryhmille. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun saadaan tietoa siitä, millaista tukea käyttäjät mahdollisesti tarvitsevat digitaalisten palvelujen käyttöön. Terveysteknologioiden käyttövalmiuksiin perustuvaa kokonaisvaltaista ymmärrystä voidaan siten hyödyntää käyttöönottovaiheessa tavalla, joka tukee digitaalisten palvelujen käyttäjiä heidän oman terveytensä edistämisessä ja terveyteen liittyvän elämän laadun vahvistamisessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjani ensimmäisen osatutkimuksen aineisto on kerätty nuorilta aikuisilta. Siinä vertailtiin, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia, niin sanottua NEET-ryhmää, verrokkiryhmään. Toisen osatutkimuksen aineisto kerättiin epilepsiaa tai MS-tautia sairastavilta, ja siinä vertailtiin digitaalisia palveluja sairautensa hoidossa käyttäviä niihin, jotka eivät niitä käyttäneet. Lisäksi klusterianalyysillä tunnistettiin neljä terveysteknologioiden käyttövalmiuksiin perustuvaa osajoukkoa. Kolmas osatutkimus perustuu toisen osatutkimuksen aineistoon, josta regressio- ja mediaatioanalyyseillä tarkasteltiin terveysteknologioiden käyttövalmiuksien, minäpystyvyyden sekä terveyteen liittyvän elämänlaadun välisiä yhteyksiä. Tutkimus toteutettiin Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa -hankkeessa (PROSHADE). Kyselyissä hyödynnettiin hankkeessa käännettyä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien teknologioiden käyttövalmiuksien moniulotteista mittaria (READHY-FIN).
TtM, YTM Anna Vahteriston sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alaan kuuluva väitöskirja Digital health and health technology readiness among users of health and social services tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii apulaisprofessori Linda Dusseljee-Peute Amsterdamin yliopistosta ja kustoksena professori Hanna Kuusisto Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Anna Vahteristo, avahteri(at)uef.fi, 050 412 6568
