Siitepölykausi on jälleen alkamassa. Miten tilanne muuttuu tulevaisuuden lämpenevässä ilmastossa? Tähän etsitään parhaillaan vastauksia tulevaisuuden ja nykyhetken lisäksi historiasta.
- Teksti Marianne Mustonen
- Kuvat Raija Törrönen ja Mostphotos
Suomessa siitepölykausi kestää puolisen vuotta, helmikuusta syyskuuhun saakka. Tämä tarkoittaa yli miljoonalle siitepölyallergiselle piinaavaa aikaa – pahimmillaan työkyvyn menetystä.
– Tulevaisuuden siitepölyssä voi olla jopa tuplasti allergeenejä nykytilanteeseen verrattuna. Tähän vaikuttaa korkeamman lämpötilan ja hiilidioksidin yhdistelmä, kertoo ympäristöaltisteiden toksikologian professori Marjut Roponen.
– Selvitämme parhaillaan ympäristö- ja biotieteiden laitoksella sitä, millainen siitepölyilmasto voisi olla vuoden 2100 Turussa, sillä radikaaleimmat muutokset tullaan näkemään Etelä-Suomessa.
– Tällä hetkellä Turun yliopiston ennusteet kertovat paljonko siitepölyä on ilmassa, ja mihin se leviää. Tulevaisuudessa allergikkoja voisi auttaa tarkempi tieto siitepölyn voimakkuudesta ja sen allergeenipitoisuuksista, Roponen toteaa.
Hengityselinmalli apuna siitepölykokeissa
Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen kasvatuskammioissa on kasvatettu parin kesän ajan timoteiheinää ja nurmipuntarpäätä sekä nykyisissä, että tulevaisuuden olosuhteissa. Heinien siitepölyä käytetään tutkimuksen altistekokeissa.
– Meidän piti odottaa juuri sitä hetkeä, jolloin siitepöly alkaa vapautua. Siitepölyt kerättiin talteen pusseihin ravistelemalla, väitöskirjatutkija Tarleena Tossavainen kuvailee.
Laboratoriossa pienillä inserteillä eli kudosviljelyalustoilla kasvaa solukkoa, jotka ovat peräisin ei-allergisen ja allergisen ihmisen nenästä ja keuhkoista. Solukoissa on värekarvoja ja limaa, ja ne käyttäytyvät kuin minihengityselimet tai -keuhkot.
Näitä näytteitä altistetaan siitepölyllä ja ”supersiitepölyllä”.
– Inserteistä tutkitaan muun muassa epiteelin läpäisevyyttä, solujen vaurioita ja hyvinvointia, sekä metabolista aktiivisuutta, tutkijatohtori Maria Martikainen kuvailee.
– Selvitämme myös solujen tulehdustilaa, eristämme RNA:ta ja tutkimme geenien ilmentymistä laajalla skaalalla. Näin saamme mahdollisimman laajasti selville millaisia vaikutuksia siitepöly voi aiheuttaa hengitysteissä tulevaisuudessa.
Siitepölyhistoriaa voidaan yhdistää vanhoihin terveystietoihin
Ensi syksynä vuorossa on tutkimuksen kliininen vaihe Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Perinteisten ihopistokokeiden avulla selvitetään siitepölyn reaktioita terveillä, sekä allergisilla ihmisillä.
– Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tutkimusjohtaja Eila Kankaanpään kanssa pohdimme myös taloudellisia vaikutuksia, Roponen kertoo.
Lisääntyvät allergiat nostavat lääkekustannuksia ja lisäävät poissaoloja töistä.
Marjut Roponen
Professori
Siitepölyilmaston muutokset Suomen historiassa ovat nähtävissä myös terveysrekistereistä.
– Projektitutkija Miisa Kankaanpää peilaa parhaillaan rekistereiden terveystietoja 1970-luvulta saakka Ilmatieteen laitoksen sääaineistoihin sekä Turun yliopiston siitepölyaineistoihin. Tutkimuksessa on nähtävissä selkeitä trendejä allergiadiagnooseissa.
Kun kaikki tämä tieto yhdistetään, on mahdollista mallintaa allergioiden lisääntymistä. Tällainen tieto auttaa yhteiskuntaa varautumaan muutoksiin.
Tulevaisuudessa eteen voi kuitenkin tulla vielä uusia yllätyksiä.
– Vielä ei tiedetä, esiintyykö Suomessa esimerkiksi ukkosastmaa. Ukkosastma on ilmiö, jossa ilmanpaineen, -kosteuden ja tuulten vaikutuksesta altistuminen pienille siitepölypalasille lisääntyy huomattavasti. Tämän vuoksi allergikot ja astmaatikot voivat tarvita entistä enemmän sairaalahoitoa, Roponen sanoo.
Aeroallergeenit ja immunologinen valmius tulevaisuuden ilmastoskenaarioissa -tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Ilmastonmuutos ja terveys (CLIHE) -ohjelmaa. Itä-Suomen yliopiston lisäksi tutkimuksessa ovat mukana Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston tutkijat.
