Paine siirtyä kohti vähähiilisiä yhteiskuntia kiihtyy maailmanlaajuisesti. Samanaikaisesti ilmastopolitiikan ja ilmastohankkeiden oikeudenmukaisuudesta käyty laillisuuskeskustelu nousee enenevässä määrin esiin, paljastaa tuore Nature Sustainability -tiedelehdessä julkaistu tutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin oikeudenmukaisen siirtymän riitauttamiseksi kuvattua ilmiötä. Sen mukaan ilmastotoimien toteuttamista tulee tasapainottaa oikeusharkinnalla, jotta ne eivät vaikuttaisi suhteettoman paljon haavoittuvassa asemassa oleviin yhteisöihin.
Kasvava oikeudellinen ilmiö
Samalla kun maailma käy kilpailua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi, siirtymä vähähiilisiin yhteiskuntiin on nostanut esiin kysymyksen oikeudenmukaisuudesta. Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen ympäristöoikeuden professorin Annalisa Savaresin johtamassa tutkimuksessa oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä oikeudenkäyntejä kuvataan riita-asioiksi, joissa kyseenalaistetaan ilmastopolitiikan ja erilaisten ilmastohankkeiden kuten tuulivoimapuistojen, biomassalaitosten sekä patojen reiluus ja oikeudenmukaisuus.
Tutkimuksessa on mukana tieteentekijöitä 16 eri tutkimuslaitosta. Heidän mukaansa siirtymä vähähiilisyyteen on olennainen, mutta sen vaikutukset haavoittuviin ryhmiin, kuten alkuperäiskansoihin, työläisiin sekä paikallisiin asukkaisiin ovat suhteettoman suuret. Yksi esimerkki oikeudenmukaisen siirtymän riitauttamisen mahdollisuuksista marginalisoitujen ryhmien oikeuksien suojelemiseksi löytyy Pohjois-Norjasta. Siellä saamelaisväestö onnistui estämään tuulivoimapuistojen rakentamisen laidunmailleen.
– Tämänkaltaiset oikeusjutut ovat esimerkkejä siirtymän esiin nostamista sosiaalisista dilemmoista ja poliittisista konflikteista, jotka ovat erittäin monimutkaisia ja jäävät usein vaille huomiota, Savaresi sanoo.
Lisää ymmärrystä oikeudenmukaisesta siirtymästä
Oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä oikeudenkäyntejä on tutkittu vähän ja ilmiötä ymmärretään huonosti. Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota strategiseen oikeudenkäyntiin, jossa päämääränä on hiilineutraalisuuden edistäminen. Oikeutta on käyty päästövähennyksissä epäonnistuneita yhtiöitä ja hallituksia vastaan.
Nyt julkaistu tutkimus kääntää huomion oikeustapauksiin, jotka haastavat ilmastopolitiikan ja ilmastohankkeiden reiluuden. Niissä keskeistä ovat kysymykset, jotka liittyvät muun muassa hyötyjen oikeudenmukaiseen jakamiseen, ilmastopolitiikan aiheuttamiin taakkoihin, päätöksentekoprosesseista poissulkemiseen sekä marginalisoitujen ryhmien oikeuksiin, identiteetteihin ja kulttuuriin. Riitauttaminen pohjautuu erilaisiin oikeusperustoihin, kuten hallinto-oikeuteen, perustuslakiin, energiaoikeuteen, ympäristöoikeuteen, ihmisoikeuksiin, työoikeuteen sekä lainvalmisteluun.
Lisää tutkimusta tarvitaan
Tutkimuksessa esitellään uudenlainen viitekehys, jonka avulla voidaan ymmärtää niiden ryhmien oikeusvaatimuksia, joihin ilmastotoimet vaikuttavat. Viitekehys tarjoaa työkalun oikeudenmukaisen siirtymän riitauttamisen tutkimukseen. Koska oikeudellisista riita-asioista ei ole toistaiseksi kerätty kattavaa ja systemaattista dataa, tiedonpuute on merkittävä. Tutkijat peräänkuuluttavatkin, että tulisi luoda tietokanta, jonka pohjalta voidaan seurata oikeudellisia riitoja järjestelmällisesti ja analysoida niiden vaikutusta lakiin, hallintaan ja yhteiskuntiin.
– On olennaista ymmärtää tätä dynamiikkaa, sillä tämänkaltaisella riitauttamisella on mahdollista hidastaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Asialla on kiire nyt, kun Euroopan unionin, Britannian ja Yhdysvaltojen hallinnot ovat julkistaneet suunnitelmansa tarpeettoman byrokratian ja siirtymän nopeuttamiseksi.
Tutkimusartikkeli:
Savaresi, A., Setzer, J., Bookman, S. et al. Conceptualizing just transition litigation. Nat Sustain (2024). https://doi.org/10.1038/s41893-024-01439-y