Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Lääkäreitä tabletti kädessä.

Tutkijat tunnistivat yli 90 geenialuetta, jotka liittyvät Alzheimerin taudin riskiin

Kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa tunnistettiin yli 90 geneettistä aluetta, joilla on yhteys Alzheimerin taudin ja siihen liittyvien muistisairauksien riskiin. Laaja meta-analyysi tuotti uutta ymmärrystä taudin biologiasta. Tulokset korostavat immuunijärjestelmän, beeta-amyloidin, tau-proteiinin sekä rasva-aineenvaihdunnan keskeistä roolia.

Alzheimerin tauti on maailman yleisin muistisairaus, ja sen kehittymiseen vaikuttaa monimutkainen geneettisten ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus. Taudin geneettisen taustan ymmärtäminen on keskeistä diagnostiikan parantamiseksi, sairastumisriskin ennustamiseksi ja kohdennettujen hoitomuotojen kehittämiseksi. Nyt julkaistussa tutkimuksessa yhdistettiin koko genomin kattavia assosiaatiotutkimusaineistoja noin   miljoonalta eurooppalaista syntyperää olevalta henkilöltä, mukaan lukien yli 128 000 Alzheimer-potilasta ja lähes 850 000 verrokkia. Yhteistyössä oli mukana useita kansainvälisiä tutkimuskonsortioita, kuten European Alzheimer and Dementia Biobank (EADB), Alzheimer’s Disease Genetics Consortium (ADGC) sekä FinnGen-hanke. Yhdistämällä 52 tutkimuksen sekä useiden suurten biopankkien aineistoja tutkijat pyrkivät tarkentamaan Alzheimerin taudin geneettistä maisemaa ja tunnistamaan uusia riskimuutoksia.

Uudet geneettiset löydökset syventävät ymmärrystä taudin mekanismeista

Nature Genetics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin 91 Alzheimerin tautiin liittyvää geneettistä lokusta, joista 16 oli aiemmin tuntemattomia. Lisäksi 56 näistä lokuksista liittyi erityisesti diagnosoituun Alzheimerin tautiin, kun taas osa vaatii vielä lisävarmennusta. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että Alzheimerin tauti on taustaltaan vahvasti polygeeninen eli lukuisat geneettiset tekijät vaikuttavat osaltaan hieman kokonaisriskiin. Tutkijat havaitsivat myös useita toisistaan riippumattomia signaaleja samoilla geneettisillä alueilla, mikä viittaa monimutkaisiin säätelymekanismeihin.

Monet löydetyistä geneettisistä signaaleista kohdistuvat biologisiin reitteihin, jotka liittyvät beeta-amyloidin kertymiseen, tau-patologiaan, rasva-aineenvaihduntaan, immuunivasteeseen sekä solujen endosomaalisiin ja lysosomaalisiin prosesseihin. Nämä reitit ovat nykykäsityksen mukaan olennaisia Alzheimerin taudin synnyssä ja etenemisessä. Näihin riskialueisiin liittyvien geenien havaittiin ilmentyvän voimakkaasti mikrogliasoluissa, jotka ovat aivojen immuunisoluja. Tulokset tukevatkin kasvavaa näyttöä siitä, että immuunivaste ja aivojen tulehdustila ovat keskeisessä roolissa Alzheimerin taudissa.

Geneettinen riskipisteytys ennustaa tautiin liittyviä aivomuutoksia

Tunnistettujen geenilokusten perusteella tutkijat kehittivät polygeenisen riskipisteytyksen, joka kuvaa kumulatiivista geneettistä riskiä tunnetun APOE-geenin vaikutuksen lisäksi. Korkeimman geneettisen riskin omaaville henkilöille kehittyi keskimääräisen riskin henkilöihin verrattuna kaksi kertaa todennäköisemmin vakavia Alzheimerin tautiin liittyviä aivomuutoksia, kuten tau-patologiaan liittyviä neurofibrillikimppuja ja beeta-amyloidiplakkeja. Vaikka polygeenisen riskipisteytyksen ennustearvo on vielä rajallinen, se auttaa tunnistamaan korkeamman riskin yksilöt merkittävästi entistä paremmin ja voi tukea taudin varhaista havaitsemista.

Kohti yksilöllisempää Alzheimerin taudin ehkäisyä ja hoitoa

Kaiken kaikkiaan tutkimus tuotti yhden tähän mennessä kattavimmista Alzheimerin taudin riskiin liittyvistä geneettisistä kartoista. Uusien riskialueiden ja biologisten reittien tunnistaminen antaa lähtökohtia tutkia tarkemmin hermoston rappeutumisen molekulaarisia mekanismeja, löytää uusia lääkekohteita, parantaa riskin ennustamista ja varhaista diagnostiikkaa sekä kehittää yksilöllisiä hoito- ja ehkäisystrategioita. Lisätutkimuksia erityisesti eri väestöryhmissä ja tarkasti kuvatuilla potilasaineistoilla tarvitaan uusien löydösten varmentamiseksi ja niiden merkityksen ymmärtämiseksi Alzheimerin taudissa.

Lisätietoja:

Professori Mikko Hiltunen, +358 40 355 2014, mikko.hiltunen(at)uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö

Tutkimusjohtaja Sami Heikkinen, +358 40 355 3393, sami.heikkinen (at) uef.fi 
Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö

Tutkimusartikkeli:

EADB., EADI., Bonn. et al. Consensus meta-analysis of genome-wide association studies for Alzheimer’s disease and related dementias. Nat Genet (2026). https://doi.org/10.1038/s41588-026-02583-1

Tutkimusryhmät kuuluvat Itä-Suomen yliopiston monialaiseen Neurotieteiden tutkimusyhteisöön (NEURO RC). NEURO RC tuottaa uutta tietoa hermoston rappeumasairauksien ja epilepsian taustalla olevista tautikohtaisista ja yhteisistä molekyylimekanismeista. Tutkimusryhmissä tutkitaan uusia biomarkkereita ja kehitetään terapeuttisia lähestymistapoja sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen. Tutkimusyhteisö yhdistää biologiset neurotieteet datatieteisiin, neuroinnovaatioihin ja neuroetiikkaan. Tutustu meihin: https://www.uef.fi/en/research-community/neuroscience-neuro