Peräti 82 väitöskirjatutkijaa esitteli tutkimustaan terveystieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmien ensimmäisessä yhteisessä symposiumissa Kuopiossa 15.–16. toukokuuta. Monitieteellisessä ohjelmassa oli suullisia ja posteriesityksiä tiedekunnan kaikista neljästä tohtoriohjelmasta eli kliinisestä tohtoriohjelmasta sekä lääketutkimuksen, molekulaarisen lääketieteen ja terveystieteiden tohtoriohjelmista.
Rehtori Jukka Mönkkönen valotti keynote-esityksessään pyrkimyksiä tohtorikoulutuksen tehostamiseksi ja kehittämiseksi muun muassa kansallisen tohtorikoulutuspilotin kautta. Esimerkiksi valmistumisaikoja pitäisi huomattavasti nopeuttaa laadusta tinkimättä ja osaamistavoitteissa tulisi huomioida myös yliopistojen ulkopuolisen työelämän tarpeet.
– Kansainvälisten osaajien jäämistä Suomeen tohtorintutkinnon jälkeen tulee myös tukea. Liian moni muuttaa pois, vaikka tänne jääville löytyy hyvin töitä, Mönkkönen totesi.
Jukka Mönkkönen.
Tuoretta tietoa pohjoissavolaisten muistinmenetyskohtauksista
Ohimenevä täydellinen muistinmenetys (TGA) on vaarattomana pidetty muistinmenetyskohtaus, joka alkaa äkillisesti ilman ilmeistä syytä ja menee itsestään ohi vuorokauden sisällä. Väitöskirjatutkija Tiina Komulaisen esittelemässä tutkimuksessa ilmeni, että TGA:n ilmaantuvuus on Pohjois-Savossa suurempi kuin aiemmissa eurooppalaisissa tutkimuksissa on raportoitu.
– KYSiin tulleilla potilailla keskeiset TGA:ta edeltäneet tilanteet tai tekijät olivat fyysinen rasitus, emotionaalinen stressi sekä kontakti veteen tai lämpötilan muutos. TGA:ta esiintyi eniten joulukuussa ja selvästi vähemmän touko-syyskuussa, joten lämpötilan vaihtelut yhdessä mahdollisen fyysisen rasituksen kanssa voivat osaltaan selittää korkeaa TGA:n ilmaantuvuutta.
Fyysinen rasitus, vesikontakti ja lämpötilan muutos olivat TGA:n taustalla useammin kuin aiemmissa tutkimuksissa.
Komulainen tarkastelee väitöstutkimuksessaan TGA:n lisäksi ohimenevää aivoverenkiertohäiriötä (TIA), johon liittyy korkea aivoinfarktiriski. Sekä TIAa että TGA:ta on tutkittu suomalaisessa väestössä vain vähän – TGA:n ilmaantuvuutta viimeksi yli 30 vuotta sitten. – Lisää tutkimusta tarvitaan siksikin, että TIA- ja TGA-potilaat on kyettävä erottamaan toisistaan, jotta heille voidaan antaa asianmukaista hoitoa.
Tiina Komulainen.
Sienivärien käyttökelpoisuus voi riippua myös niiden aineenvaihduntatuotteista
Väitöskirjatutkija Johanna Yli-Öyrä on mukana biovärien turvallisuutta selvittävässä, Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa BioColour-konsortiossa. Yli-Öyrän esittelemä tutkimus tarkasteli kahden veriseitikistä saatavan sienivärin, dermosybiinin ja dermorubiinin, metaboloitumista.
– Tutkimus tehtiin, koska vaikuttaisi siltä, että nämä oranssi-punaiset väriaineet ovat biohajoavia, ne eivät ole myrkyllisiä ja lisäksi niitä voitaisiin mahdollisesti tuottaa bioreaktoreissa. Näin ollen ne voisivat olla ympäristöystävällinen vaihtoehto nykyisin käytetyille väriaineille, jotka ovat luonnossa erittäin pysyviä ja aiheuttavat ympäristöhaittoja.
Väriaineita voi kuitenkin päätyä esimerkiksi tekstiileistä elimistöön, joten on tärkeää selvittää, voiko niistä syntyä haitallisia aineenvaihduntatuotteita.
Dermorubiini ei muuntunut ihmisen entsyymien vaikutuksesta lainkaan, joten todennäköisesti se poistuisi elimistöstä sellaisenaan. Dermosybiinista sen sijaan syntyi useita aineenvaihduntatuotteita CYP-, UGT- ja sulfotransferaasientsyymien vaikutuksesta.
– Dermorubiini siis jatkaa hyvällä tiellä, mutta dermosybiiniä olisi hyvä tutkia vielä hieman lisää: tapahtuuko sen aineenvaihduntatuotteille vielä sekundäärisiä metaboliareaktioita ja ovatko tuotteet reaktiivisia, Yli-Öyrä pohti.
Johanna Yli-Öyrä.
Tietokoneavusteista lääkeainesuunnittelua sekundaarisiin aivovammoihin
Traumaattinen aivovamma voi aiheutua esimerkiksi aivoihin kohdistuneesta iskusta. Aivovammaan liittyy myös niin sanottujen sekundaarivammojen riski. Alkuperäisestä vauriosta käynnistyvät toissijaiset etenevät molekyylitason vauriot voivat hoitamattomina johtaa esimerkiksi epilepsiaan, hermoston rappeumasairauksiin tai psykiatrisiin sairauksiin. – Toistaiseksi näihin sekundaarivammoihin ei kuitenkaan ole tehokasta hoitoa, kertoi väitöskirjatutkija Natallie Kajevu.
Hänen esittelemässään, vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa etsittiin tietokoneavusteisen lääkeainesuunnittelun avulla yhdisteitä, joilla voitaisiin lisätä hermosolujen selviytymistä, vähentää tulehdustilaa ja hapetusstressiä ja näin ehkäistä sekundaarivammojen syntyä.
Laboratoriotesteihin syntetisoitiin 11 yhdistettä, joista yksi havaittiin lupaavaksi. – Sitä testattiin myös aivovamman rottamallissa, jossa se ehkäisi epileptisiä kohtauksia ja suojasi hermosolujen toimintaa.
Natallie Kajevu.
Täysjyväviljan hyödyt mielenterveydelle voivat liittyä tryptofaaniaineenvaihduntaan
Ruokavalion merkitystä psyykkiselle hyvinvoinnille tutkitaan vilkkaasti. Täysjyväviljatuotteita sisältävä terveellinen ruokavalio on yhdistetty muun muassa pienempään masennusoireiden riskiin. – Täysjyväviljojen ja mielenterveyden yhteyden taustalla olevat mekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä. Yksi mahdollisista välittävistä tekijöistä on tryptofaaniaineenvaihdunta, joka on yhteydessä tunteiden, kognition ja syömisen säätelyyn, kertoi väitöskirjatutkija Vilma Liikonen.
Tryptofaania on täysjyväviljoissa pieninä pitoisuuksina. Lisäksi täysjyväviljan kuitu vaikuttaa suolistomikrobistoon, joka osallistuu tryptofaanin aineenvaihduntaan suolistossa.
Liikosen esittelemä tutkimus selvitti täysjyväviljojen käytön, tryptofaaniaineenvaihdunnan ja psyykkisen kuormittuneisuuden yhteyksiä painonhallintainterventioon osallistuneilla henkilöillä.
Täysjyväviljojen käytöllä oli yhteys veren indolipriopionihapon (IPA) tasoon. IPA on tryptofaanin johdannainen, jolla on havaittu tulehdusta hillitseviä vaikutuksia keskushermostossa, mikä voi ehkäistä psyykkiseen kuormittuneisuuteen liittyvien oireiden kehittymistä.
Tryptofaanista muodostuu suolistossa myös serotoniinia. Serotoniinitasojen muutoksissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa psyykkisen kuormittuneisuuden voimakkuuden mukaan jaettujen ryhmien välillä.
Tutkimuksessa pudotettiin painoa ja noudatettiin sitten tiettyä tutkimusruokavaliota, millä oli myös merkitystä syömiskäyttäytymiseen, mielialaan ja aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksiin.
Vilma Liikonen.
Tohtorin urapolku toimitusjohtajaksi
Toimitusjohtaja Tuija Keinonen puolestaan valotti omaa uratarinaansa lääketeollisuuden ja erityisesti palveluliiketoiminnan parissa. Keinonen valmistui farmasian tohtoriksi työn ohessa, yliopistolähtöisessä tutkimuspalveluyritys Medfilesissa, jossa hän sittemmin eteni konsernin toimitusjohtajaksi. Keinonen on perustanut myös oman asiantuntijayrityksen Tsuyakon ja toimii neuvonantajana ja hallituksen jäsenenä useissa bioalan yrityksissä.
Tärkeitä eväitä uralla ovat Keinosen mukaan muun muassa loputon oppimisen halu, sitkeys, aktiivinen verkostoituminen ja omien arvojen mukaan toimiminen. Mukavuusalueen ulkopuolelle pitää uskaltautua, liian sinisilmäinen ei pidä olla, ja omaan osaamiseen kannattaa luottaa. – Pääomamme on korviemme välissä, Keinonen siteerasi Lenita Airistoa.
Symposiumin parhaasta posterista palkittiin Kaisa Mäki-Mantila ja parhaasta suullisesta esityksestä Melina Estela.
Symposiumi jatkaa molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelman Winter School -tapahtuman perinnettä, nyt neljän tohtoriohjelman voimin. Järjestelyihin osallistui tohtoriohjelmien koordinaattoreita ja väitöskirjatutkijoita.
Tohtoriohjelmien koordinaattorit Katja Savolainen lääketutkimuksen, Jenni Küblbeck molekulaarisen lääketieteen ja Suvi Manninen terveystieteiden tohtoriohjelmasta sekä Saara Happo kliinisestä tohtoriohjelmasta.
