Kansainvälisessä vertaisarvioidussa Frontiers in Sports and Active Living - tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että suomalaisten golfharrastajien lajiin kuluttamat noin 330 miljoonaa euroa vuodessa tuottavat yhteiskunnalle arviolta lähes kaksinkertaisen hyödyn.
Tutkimuksessa analysoitiin golfin harrastamisen yhteiskunnallista merkitystä Suomessa vuonna 2021. Tutkimus tarkasteli kahta näkökulmaa: golfin harrastajien rahankäytön virtaamista eri talouden aloille sekä harrastuksen edistämän liikunnan ja hyvinvoinnin laajempia vaikutuksia yhteiskuntaan, kuten terveydenhuollon kustannuksiin.
SROI (Social Return on Investment) on menetelmä, jolla arvioidaan investointien sosiaalista tuottoa eli yhteiskunnallisia vaikutuksia, arvoa ja hyötyjä suhteessa niiden kustannuksiin. SROI-suhdeluku on arvio investoinnin tuotosta suhteessa sijoitettuun rahamäärään. Tutkimuksessa käytetty golfin SROI konkretisoi lajin vaikutuksia kansanterveyteen ja -talouteen. SROI-suhteeksi saatiin 1,9 ja taloudelliset kerrannaisvaikutukset huomioiden jopa 2,4.
Tutkimuksen pääaineisto kerättiin verkkokyselyllä toukokuussa 2021, ja siihen vastasi 1 052 Suomen Golfliiton jäsentä. Lisäksi hyödynnettiin olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta, kymmenen golfkentän tilinpäätöstietoja ja muita kansallisia talouden tilastoja.
Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja oli Itä-Suomen yliopiston vieraileva tutkija, ETH Zürichin tutkijatohtori Julia Kettinen ja tutkimusryhmään kuului tutkijoita Suomesta, Sveitsistä ja Isosta-Britanniasta.
Golfin harrastajien kulutus virtaa laajasti kansantalouteen
Golfarit kuluttivat harrastukseensa yhteensä noin 330 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin yksittäinen kuluerä olivat osake-, jäsen- ja pelimaksut sekä muut pelaamiseen liittyvät kulut, noin 150 miljoonaa euroa. Golfvälineiden ostoon Suomessa kulutettiin toiseksi eniten, noin 59 miljoonaa euroa, ja kotimaan golfmatkailuun kolmanneksi eniten, 50 miljoonaa euroa. Kulutus tuki kansantaloutta muun muassa palkkamenojen (57 M€), paikallisten tavarantoimittajien ja alihankkijoiden (50 M€) sekä kotimaan matkailupalveluiden (50 M€) kautta.
Golf edistää liikuntaa ja tuo yhteiskunnalle 80 miljoonan euron säästöt
Golfin harrastajat kuntoliikkuivat selvästi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin: kyselyyn vastanneista 89 prosenttia harrasti liikuntaa vähintään neljä tuntia viikossa ympäri vuoden ja 59 prosenttia harrasti rasittavaa liikuntaa yli kaksi tuntia viikossa. Korkeamman fyysisen aktiivisuuden ansiosta golfin harrastamisen arvioitiin tuottavan noin 80,9 miljoonan euron vuotuiset yhteiskunnalliset säästöt ja lisätulot. Suurimmat yksittäiset hyötykategoriat olivat verotulojen kasvu (46,0 M€), ikääntyneiden laitoshoidon kustannusten väheneminen (11,0 M €) ja työkyvyttömyyseläkemenojen pieneneminen (8,1 M€).
SROI-suhde 1,9 – golf luo positiivisia ulkoisvaikutuksia
SROI-analyysi koostui kolmesta osa-alueesta: harrastajien kokema ilo ja hyvinvointi (330 M€), taloudelliset rahavirrat Suomeen (220 M€) sekä yhteiskunnalliset säästöt ja lisätulot (80 M€). Kokonaishyödyiksi arvioitiin noin 630 miljoonaa euroa, jolloin SROI-suhteeksi muodostuu 1,9. Kun liikunta- ja virkistyspalveluiden taloudelliset kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon, taloudellinen vaikutus nousee noin 370 miljoonaan euroon, kokonaishyödyt noin 770 miljoonaan euroon ja SROI-suhde 2,4:ään. Tulos on linjassa muiden liikunta-alan SROI-tutkimusten kanssa, joissa SROI-suhteeksi on saatu 1,92–3,28.
Tulosten perusteella golfin harrastajat eivät itse hyödy kaikesta harrastuksensa tuottamasta yhteiskunnallisesta arvosta: he käyttävät 330 miljoonaa euroa henkilökohtaisiin hyötyihin, mutta tuottavat samalla noin 300 miljoonan euron lisähyödyt muulle yhteiskunnalle.
– Tulokset osoittavat, että golf ei ole pelkkä harrastus – se voi olla merkittävä yhteiskunnallinen investointi. Laji tuo Suomeen taloudellista toimeliaisuutta ja pitää golfarit liikkeellä keskivertosuomalaista aktiivisemmin. Erityisen arvokas liikuntamuoto se on keski-ikäisille ja iäkkäille, joilla on suurin potentiaali terveydenhuollon kustannusten vähentämiseen liikunnan avulla, toteaa Julia Kettinen.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Julia Kettinen, Laboratory for Movement Biomechanics, ETH Zürich, Zürich, Switzerland, [email protected], +358 500411601
Tutkimusartikkeli:
Kettinen J, Ala-Vähälä T, Murray A, Foster C, Horn N, Taylor WR and Laukkanen R (2026) The social significance of golf in Finland in the year 2021 based on SROI analysis. Front. Sports Act. Living 8:1832817. doi: https://doi.org/10.3389/fspor.2026.1832817
