Sulje

Tarkenna hakuasi

Kauramaitoa ja kaurahiutaleita.

Tutkimus selvittää fermentoitujen kauratuotteiden vaikutusta suolistomikrobeihin – osallistujia haetaan

Itä-Suomen yliopiston uudessa Healthferm-tutkimuksessa verrataan fermentoitujen ja fermentoimattomien kasvipohjaisten ruokien vaikutusta suolistomikrobistoon. Vapaaehtoisia haetaan osallistumaan tutkimukseen Kuopiossa. 

Kasvipohjaisilla elintarvikkeilla on suuri kysyntä ja niiden terveysvaikutukset kiinnostavat. Esimerkiksi kauratuotteiden sisältämä kuitu, beetaglukaani, voi vaikuttaa suotuisasti verensokeri- ja kolesterolitasoihin. Kasvipohjaisten ruokien fermentointi voi lisätä niiden edullisia terveysvaikutuksia.

– Fermentointi on mielenkiintoinen ja hyvin perinteinen tapa tuottaa elintarvikkeita. Fermentointi hajottaa kasvisolujen rakenteita, mikä  voi lisätä niiden sisältämien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden hyväksikäytettävyyttä elimistössä, kertoo Healthferm-tutkimuksesta vastaava professori Marjukka Kolehmainen.

Suolistomikrobiston välittämiä terveysvaikutuksia tutkitaan nyt paljon. Elintarvikkeiden fermentointi voi vaikuttaa myös suolistomikrobiston kautta muun muassa ihmisen aineenvaihduntaan, immuunivasteisiin, suolen seinämän toimintaan ja tätä kautta kokonaisvaltaiseen terveyteen. 

Uudessa tutkimuksessa verrataan fermentoitujen ja fermentoimattomien kauratuotteiden vaikutusta suoliston mikrobikantaan ja suolistomikrobien tuottamiin aineenvaihduntatuotteisiin. Lisäksi tutkitaan, välittävätkö nämä suolistossa havaitut muutokset ruokien vaikutuksia sokeri- tai rasva-aineenvaihduntaan sekä suolen läpäisevyyttä ja matala-asteista tulehdusta ilmentäviin merkkiaineisiin. 

Tutkimukseen etsitään nyt vapaaehtoisia osallistujia. Edellytyksenä on 30–65 vuoden ikä ja ylipaino. Osallistujilla tulee olla myös joko kohonnut verenpaine, korkea paastoverensokeri, kohonneet veren rasva-arvot tai useampia näistä. 12 viikkoa kestävän tutkimuksen aikana tutkittavat syövät vuoroin tavanomaista ruokavaliotaan ja vuoroin täydentävät ruokavaliotaan kaurapuurolla tai kauragurtilla, jolloin maitotuotteiden tai vastaavien kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä ja kuidun saantia rajoitetaan. Osallistujat täyttävät tutkimuksen aikana ruokapäiväkirjaa ja kyselyitä ja antavat veri-, virtsa- ja ulostenäytteitä.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa fermentoitujen ruokien terveyshyödyistä uutta tietoa, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää niin elintarvikekehityksessä, ruokapalveluissa kuin ravitsemussuosituksissakin. Samalla voidaan kannustaa ihmisiä lisäämään kasvipohjaisten tuotteiden osuutta ruokavaliossaan.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Vilma Liikonen, vilma.liikonen(a)uef.fi

Professori Marjukka Kolehmainen, marjukka.kolehmainen(a)uef.fi

Tutustu ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi HealthFerm-tutkimukseen: https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/healthferm-tutkimus/

Avainsanat

Aiheeseen liittyvää

Tutkimusryhmän kuva: HealthFerm-tutkimus

HealthFerm-tutkimus

Käynnissä

Tervetuloa tutkimukseen! Fermentointi = elintarvikkeen hapattaminen mikrobien avulla. Fermentointi vaikuttaa elintarvikkeen makuun, rakenteeseen ja ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, ja sitä on käytetty vuosituhansien ajan ruoan valmistamiseen ja säilömiseen. Tutkimuksen kulku Tutkimuksen kulku on esitetty alhaalla olevassa kuvassa. Tutkimuksen aikana tutkittavat syövät fermentoituja ja ei-fermentoituja, herne- ja papupohjaisia lihaa korvaavia tuotteita. Tutkimuksen kesto on 12 viikkoa ja tutkimus koostuu neljästä kolmen viikon jaksosta: Ensimmäisen jakso: tutkittavat noudattavat tavanomaista ruokavaliotaan. Toinen jakso: tutkittavat syövät tutkimustuotetta 1 osana ruokavaliotaan. Kolmas jakso: tutkittavat syövät jälleen tavanomaista ruokavaliotaan. Neljäs jakso: tutkittavat syövät tutkimustuotetta 2 osana ruokavaliotaan. Tutkimustuotteiden käyttö ohjeistetaan ennen tuotteita sisältävien jaksojen alkamista. Tutkimustuotteet korvaavat 1-2 aterian proteiininlähteen päivittäin. Tutkimuksen aikana kerätään veri-, uloste- ja virtsanäytteitä, minkä lisäksi kartoitetaan ravinnonsaantia, vatsaoireita, koettua terveyttä sekä arvoja ja asenteita kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuskäynnit ovat arkiaamuisin ja ne kestävät noin tunnin (pl. seulontakäynti, jonka kesto on 30 min). Tutkimuksen lopussa tutkittavat saavat palautetta heidän tavanomaisesta ruokavaliostaan sekä laboratoriomääritysten tulokset viitearvoineen. Tämän tutkimuksen avulla saadaan uutta tietoa fermentoitujen kasvipohjaisten tuotteiden merkityksestä ihmisen terveyteen, sillä aihetta on tutkittu vielä vähän. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös muun muassa fermentoitujen kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotekehityksessä, minkä lisäksi tulokset voivat kannustaa lisäämään herne- ja papupohjaisia tuotteita osaksi terveyttä tukevaa ruokavaliota. Tutkittavat Tutkimukseen otetaan mukaan henkilöitä Kuopiosta ja lähiseudulta. Tutkimukseen rekrytoidaan tutkittavia sekä keväälle että syksylle 2025. Tutkittaville on määritelty seuraavat kriteerit: Sisäänottokriteerit: 30–70-vuotta BMI 27-35 TAI vyötärönympärys ≥90 cm (naiset) tai ≥100 cm (miehet) Vähintään yksi seuraavista: kohonnut verensokeri: yli 5,6 mmol/l kohonnut triglyseridi, kokonaiskolesteroli tai LDL-kolesteroli, tai matala HDL-kolesteroli: triglyseridit yli 1,7 mmol/l kokonaiskolesteroli yli 5 mmol/l LDL yli 3 mmol/l HDL alle 1,0 (miehet) tai alle 1,3 (naiset) mmol/l korkea verenpaine: systolinen: yli 130 mmHg diastolinen: yli 85 mmHg tai molemmat Syö useimpina päivinä ainakin yhden lämpimän aterian, jossa proteiininlähteenä on liha, kala tai kasviproteiinivalmiste Sitoutuu syömään tutkimustuotteita kahden kolme viikkoa kestävän jakson ajan Poissulkukriteerit: Tietyt säännöllistä lääkitystä vaativat sairaudet (esim. tyypin 2 diabetes, krooninen maksa-, munuais-, kilpirauhas- tai ruoansulatuskanavan sairaus) Raskaus tai imetys Gluteeniton tai vegaaninen ruokavalio Antibioottien käytöstä alle 3 kk Ruoansulatuskanavan leikkauksesta alle 6 kk Runsas alkoholinkäyttö Säännöllinen tupakointi, nuuskaaminen tai nikotiinipussien käyttö Soveltuvuus tutkimukseen varmistetaan puhelinhaastattelulla, seulontaverikokeilla ja muilla mittauksilla. Lisätietoja Väitöskirjatutkija Vilma Liikonen puh. 050 4776241 vilma.liikonen@uef.fi Ilmoittautuminen tutkimukseen ja näytteenotto Tutkimushoitaja Eeva Lajunen puh. 040 355 2018 (ma-to klo 12–15) eeva.lajunen@uef.fi Tutkimuksen toteuttajat Tutkimuksen toteuttaa Itä-Suomen yliopisto ja se on tutkijalähtöinen. Tutkimus on osa kansainvälistä HealthFerm-projektia, jonka tavoitteena on tutkia fermentoitujen elintarvikkeiden vaikutuksia terveyteen ja kehittää uusia kasvipohjaisia elintarvikkeita. Tutkimus tehdään yhteistyössä Turun yliopiston, Leuvenin katolisen yliopiston, Uumajan yliopiston ja Zurichin teknillisen tutkimuslaitoksen kanssa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin lääketieteellinen alueellinen tutkimuseettinen toimikunta on arvioinut tutkimussuunnitelman ja antanut siitä puoltavan lausunnon. Tutkimuksen päärahoittajana toimii Euroopan Unionin Horisontti Eurooppa -ohjelma.

Lue lisää

Viljanjyviä ja palkokasveja.

Kasvipohjaisten hapantuotteiden terveysvaikutuksia selvitetään EU-hankkeessa

HealthFerm-hankkeen tavoitteena on myös tukea siirtymistä kestävämpään, kasvipainotteiseen ruokavalioon.

Lue lisää

Lusikallinen ruislesettä

Kaura- ja ruiskuitu vähensivät lihomista ja maksan tulehdustilaa muuttamalla suoliston mikrobistoa

Kaura- ja ruiskuidun käyttö lisäsi terveydelle hyödyllisten mikrobien kasvua suolessa, mikä puolestaan paransi kolesteroliaineenvaihduntaa ja vähensi suolenseinämän läpäisevyyttä ja maksan tulehdustilaa kokeellisessa tutkimuksessa.

Lue lisää