Itä-Suomen yliopiston uudessa Healthferm-tutkimuksessa verrataan fermentoitujen ja fermentoimattomien kasvipohjaisten ruokien vaikutusta suolistomikrobistoon. Vapaaehtoisia haetaan osallistumaan tutkimukseen Kuopiossa.
Kasvipohjaisilla elintarvikkeilla on suuri kysyntä ja niiden terveysvaikutukset kiinnostavat. Esimerkiksi kauratuotteiden sisältämä kuitu, beetaglukaani, voi vaikuttaa suotuisasti verensokeri- ja kolesterolitasoihin. Kasvipohjaisten ruokien fermentointi voi lisätä niiden edullisia terveysvaikutuksia.
– Fermentointi on mielenkiintoinen ja hyvin perinteinen tapa tuottaa elintarvikkeita. Fermentointi hajottaa kasvisolujen rakenteita, mikä voi lisätä niiden sisältämien ravintoaineiden ja bioaktiivisten yhdisteiden hyväksikäytettävyyttä elimistössä, kertoo Healthferm-tutkimuksesta vastaava professori Marjukka Kolehmainen.
Suolistomikrobiston välittämiä terveysvaikutuksia tutkitaan nyt paljon. Elintarvikkeiden fermentointi voi vaikuttaa myös suolistomikrobiston kautta muun muassa ihmisen aineenvaihduntaan, immuunivasteisiin, suolen seinämän toimintaan ja tätä kautta kokonaisvaltaiseen terveyteen.
Uudessa tutkimuksessa verrataan fermentoitujen ja fermentoimattomien kauratuotteiden vaikutusta suoliston mikrobikantaan ja suolistomikrobien tuottamiin aineenvaihduntatuotteisiin. Lisäksi tutkitaan, välittävätkö nämä suolistossa havaitut muutokset ruokien vaikutuksia sokeri- tai rasva-aineenvaihduntaan sekä suolen läpäisevyyttä ja matala-asteista tulehdusta ilmentäviin merkkiaineisiin.
Tutkimukseen etsitään nyt vapaaehtoisia osallistujia. Edellytyksenä on 30–65 vuoden ikä ja ylipaino. Osallistujilla tulee olla myös joko kohonnut verenpaine, korkea paastoverensokeri, kohonneet veren rasva-arvot tai useampia näistä. 12 viikkoa kestävän tutkimuksen aikana tutkittavat syövät vuoroin tavanomaista ruokavaliotaan ja vuoroin täydentävät ruokavaliotaan kaurapuurolla tai kauragurtilla, jolloin maitotuotteiden tai vastaavien kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä ja kuidun saantia rajoitetaan. Osallistujat täyttävät tutkimuksen aikana ruokapäiväkirjaa ja kyselyitä ja antavat veri-, virtsa- ja ulostenäytteitä.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa fermentoitujen ruokien terveyshyödyistä uutta tietoa, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää niin elintarvikekehityksessä, ruokapalveluissa kuin ravitsemussuosituksissakin. Samalla voidaan kannustaa ihmisiä lisäämään kasvipohjaisten tuotteiden osuutta ruokavaliossaan.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Vilma Liikonen, vilma.liikonen(a)uef.fi
Professori Marjukka Kolehmainen, marjukka.kolehmainen(a)uef.fi
Tutustu ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi HealthFerm-tutkimukseen: https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/healthferm-tutkimus/
