Suomalaiset sairaalat ovat entistä vetovoimaisempia potilastyytyväisyyden perusteella, mutta hoitajien työtyytyväisyys on heikentynyt, osoittaa tuore tutkimus.
Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijat ovat tehneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti uraauurtavaa tutkimusta Magneettisairaaloista lähes kahden vuosikymmenen ajan. Magneettisairaala-termi tulee amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa osasta sairaaloista tunnistettiin vetovoimaisuuden piirteitä eli korkea hoitohenkilökunnan työtyytyväisyys, sitoutuneisuus työhön, potilaiden tyytyväisyys ja erinomainen johtaminen. Emeritaprofessori Katri Vehviläisen johtama tutkimusryhmä aloitti Suomessa Magneettisairaala-tutkimuksen, jossa tarkasteltiin edellä mainittuja piirteitä Pohjois-Savon erityisvastuualueen neljässä sairaalassa. Professori Tarja Kvist ja dosentti Anu Nurmeksela ovat jatkaneet aihealueen tutkimusta muun muassa kansallisessa Hoitotyösensitiiviset tunnusluvut hoitotyön laadun arvioinnin ja kehittämisen perustana -hankkeessa.
Uusimmassa tutkimuksessa kuvataan kahdeksan suomalaisen sairaalan vetovoimaisuuden kehitystä potilastyytyväisyyden ja työtyytyväisyyden näkökulmista vuosien 2008–2009 ja 2021 välillä. Aineisto koostui laajoista potilas- ja hoitajakyselyistä ja niitä täydentävistä hoitotyön johtajien haastatteluista. Tulosten mukaan sairaalat ovat viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana kehittyneet järjestelmällisesti kohti Magneettisairaala-mallin mukaista vetovoimaista työympäristöä. Kehitys ilmeni erityisesti potilaiden kasvaneena tyytyväisyytenä, mutta samanaikaisesti hoitajien työtyytyväisyys oli heikentynyt.
Potilaat erittäin tyytyväisiä hoitoon
Tutkimuksen keskeinen havainto on potilastyytyväisyyden selvä nousu. Jo vuosina 2008–2009 taso oli korkea, mutta vuoteen 2021 mennessä se oli noussut kaikissa tarkastelluissa sairaaloissa erinomaiselle tasolle.
Potilastyytyväisyys nousi esimerkiksi kahdessa vertailukelpoisessa sairaalassa 82–86 prosentista jopa 94–95 prosenttiin maksimitasosta. Hoitotyön johtajien mukaan potilaat ovat erittäin tyytyväisiä hoitoon, vaikka palautteessa nousevat esiin myös pitkät odotusajat.
Potilastyytyväisyyden kasvua selittävät muun muassa potilasturvallisuuden systemaattinen kehittäminen, yhtenäisten toimintamallien käyttöönotto ja potilaiden osallistaminen palvelujen kehittämiseen.
Hoitajien työtyytyväisyys laskussa
Toisin kuin potilaiden tyytyväisyys, hoitajien kokema työtyytyväisyys laski. Vuonna 2008–2009 työtyytyväisyys oli 68–74 prosenttia maksimitasosta, mutta vuonna 2021 se oli laskenut 65–70 prosenttiin.
Yksikään sairaala ei saavuttanut erinomaiseksi luokiteltua työtyytyväisyyttä. Hoitotyön johtajien mukaan lasku liittyi erityisesti viime vuosien kuormittaviin muutoksiin, joita ovat olleet COVID-19-pandemia, hoitajapula, työtaistelu, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja talouspaineet. Lisäksi julkinen keskustelu ja sosiaalisen median vaikutus keskusteluun nähtiin työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä.
Johtamisella keskeinen rooli
Tutkimuksen tulokset korostavat hoitotyön johtajien ratkaisevaa merkitystä muutoksessa. Vetovoimaisen sairaalan edellytyksiä ovat selkeä hoitotyön johtamisrakenne, hoitotyön johtajien vahva asema organisaatiossa, osallistavat päätöksentekomallit ja henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Johtajat painottivat erityisesti transformationaalista johtamista, jossa henkilöstöä tuetaan kehittymään ja osallistumaan.
Tutkimuksen perusteella suomalaiset sairaalat ovat edenneet määrätietoisesti kohti vetovoimaisempaa toimintakulttuuria. Konkreettinen osoitus tästä on vuonna 2024 kahden HUS-sairaalan saavuttama kansainvälinen Magneettisairaala-tunnustus esimerkillisestä hoitotyöstä. Magneettisairaala-malli on vahva perusta sairaaloiden kehittämiselle – mutta sen onnistuminen edellyttää modernia johtamista, riittäviä resursseja ja hyviä työoloja.
Artikkeli:
Nurmeksela A, Junttila K, Heikkilä A, Kaunonen M, Kortteisto T, Suhonen R, Kvist T. Description of the Hospitals' transition towards a culture of magnet attraction in Finland. BMC Nursing 2026 Apr 14;25(1):484. doi: 10.1186/s12912-026-04642-8.
Lisätietoja:
Dosentti Anu Nurmeksela, [email protected], https://uefconnect.uef.fi/anu.nurmeksela/
Professori Tarja Kvist, [email protected],https://uefconnect.uef.fi/tarja.kvist/
