Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että Ukrainan sodan vaikutukset Euroopan unionin itäisiin ulkoraja-alueisiin ovat olleet laajat. Etelä-Karjalassa EU:n itärajan muutokset ovat olleet suurimmat.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan unionin itäisillä raja-alueilla on eletty murroskautta. Sanktiot ja kiristynyt rajapolitiikka sekä muuttunut turvallisuusympäristö ovat vaikeuttaneet raja-alueiden kehitystä. Alueelliset toimijat ovat tehneet työtä niin kansallisella kuin EU-tasolla saadakseen huomioita ja tukea kehityshaasteisiin.
Sodan vaikutuksista on kuitenkin ollut vähän tutkittua tietoa. Juuri päättymässä olevassa Chanebo-tutkimushankkeessa on tuotettu tietoa EU:n Venäjän ja Valkovenäjän vastaisten raja-alueiden kehityksestä uudessa geopoliittisessa tilanteessa.
Tutkimus osoittaa, että Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut laajasti niin ulkoraja-alueiden kehitykseen kuin niiden aluepolitiikkaan ja tulevaisuudennäkymiin.
Tutkimuksessa on paneuduttu tarkemmin neljään Suomen ja Baltian maiden raja-alueeseen. Suomessa tutkimus on kohdistunut Etelä-Karjalaan.
– Tilastojen ja politiikkadokumenttien valossa juuri Etelä-Karjala on kokenut suurimpia muutoksia vuoden 2022 jälkeen, kertoo hankkeen tutkija Virpi Kaisto Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta.
Tämä johtuu pitkälti siitä, että Etelä-Karjalassa on kolme merkittävää rajanylityspaikkaa: Nuijamaa, Vainikkala ja Imatra. Rajanylitysrajoituksilla sekä rajasululla on ollut välittömiä vaikutuksia etenkin matkailuun ja vähittäiskauppaan. Alueen saavutettavuus ja liikennejärjestelmät ovat myös olleet suurten muutosten alla, kun itä–länsisuunnasta on siirrytty pohjois–eteläsuuntaisiin sekä läntisiin reitteihin. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja nopeasti muuttuva geopoliittinen tilanne ovat edellyttäneet Etelä-Karjalan turvallisuusympäristön uudelleenarviointia sekä tarkastelua osana Suomen ja koko Euroopan laajempaa turvallisuuskehystä.
Tutkimus myös paljastaa kasvavia eroja maakunnan sisällä. Lappeenrannan seutu on sopeutunut ja kasvanut. Imatran seutu on puolestaan ollut riippuvaisempi rajanylitysliikenteestä ja jäänyt jälkeen sekä maakunnallisesta että valtakunnallisesta kehityksestä.
Chanebo-hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä aluetoimijoiden kanssa. Tutkijat ovat keränneet tietoa aluetoimijoiden kokemuksista työpajoissa, joissa on työstetty myös alueellisia tulevaisuusvisioita.
Työpajat ovat mahdollistaneet verkostoitumisen ulkoraja-alueiden toimijoiden kesken.
– Hyökkäyssodan seurauksena EU:n naapuruusohjelmat Venäjän kanssa lakkautettiin, mikä on jättänyt aukon kansainväliseen yhteistyöhön. Chanebo-hankkeessa olemme hahmotelleet yhteistyötä Baltian ulkoraja-alueiden kanssa. Alueillamme on omat erityispiirteensä, mutta rajan läheisyyden, syrjäisen sijainnin sekä väestön vähenemisen ja ikääntymisen vuoksi meillä on paljon samoja kehityshaasteita, toteaa yhteyspäällikkö Johannes Moisio Etelä-Karjalan liitosta.
Tutkimuksen politiikkasuosituksissa kokonaisturvallisuus nostetaan ulkoraja-alueiden kehityksen perustaksi. Lisäksi painotetaan yritystoiminnan, kestävän kehityksen ja osaamisen tukemista. Tutkijat suosittelevat myös, että EU:n itäisille ulkoraja-alueille turvataan rahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä Interreg-ohjelmien kautta tai luodaan oma erityisrahoitusohjelma.
Hankkeen alulle panija on Etelä-Karjalan liitto, ja rahoitus on tullut Euroopan Unionin ESPON-ohjelmasta. Suomessa tutkimuksen ovat toteuttaneet Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos sekä konsulttiyritys NordEval Oy. Tutkimusraportit julkaistaan lähiaikoina ESPON-ohjelman verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Virpi Kaisto, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, virpi.kaisto(at)uef.fi, 050 441 6703
Maakuntajohtaja Satu Sikanen, Etelä-Karjalan liitto, satu.sikanen(at)ekarjala.fi, p. 0400 661318
