Duodecim listasi 144 suomalaista terveysvaikuttajaa. Itä-Suomen yliopiston PROSHADE-hankkeen tutkimusjohtaja Eila Kankaanpää valittiin kolmanneksi Terveysvaikuttajat Top 12 -kategoriassa. Hankkeen jäsenet Miia Turpeinen ja Aleksi Raudasoja valittiin niin ikään listaukseen Eettiset suunnannäyttäjät ja Tulevaisuuden tekijät -kategorioissa.
Terveystaloustieteilijä Eila Kankaanpää toimii tutkimusjohtajana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa PROSHADE-hankkeessa. Vuonna 2021 alkanut hanke tutkii taloudellisen- ja vaikuttavuustiedon liittämistä hoitosuosituksiin sekä vähähyötyisistä hoidoista luopumista. Lisäksi tutkimuksen kohteena ovat potilaan tiedon hyödyntäminen terveydenhuollon päätöksenteossa sekä potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus.
Terveysvaikuttajat 2025 -listauksen perusteissa Kankaanpää nimetään ”tutkimustyön edistäjäksi”.
”Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtajan, Eila Kankaanpään johtama PROSHADE-hanke on merkittävällä tavalla vienyt eteenpäin taloudellisen ja vaikuttavuustiedon käyttöä terveydenhuollon päätöksenteossa”, raadin perusteissa todetaan. TOP 12 -kategorian tunnustuksista päätti Duodecimin hallitus.
Valinta tuli yllätyksenä Kankaanpäälle.
– Tuli otettu olo. Ajattelin, että tämä on kyllä koko hankkeen tulos ja tunnustus tulee meille ansaitusti. Porukka on tehnyt hienoa työtä, Kankaanpää kertoo.
Kankaanpää toivoo, että palkinto tuo myös näkyvyyttä hankkeessa tehdylle tärkeälle työlle. Yksi hankkeen konkreettisista tuotoksista on taloudellisen tiedon tuominen osaksi Käypä hoito -suosituksia. Työtä on tehty yhdessä Duodecimin kanssa.
– Kehitystyössä olemme etsineet tapaa, miten sekä minkälaista taloudellista- ja vaikuttavuustietoa suosituksiin tuodaan rinnakkain. Näiden viiden vuoden aikana on koko ajan löydetty uusia ja parempia tapoja, ja on opittu, missä taloudellisesta tiedosta on hyötyä.
PROSHADE-hankkeen työ suositusten parissa on pyrkinyt vastaamaan käytännön ongelmaan. Aiemmin lääkäreillä ei ole ollut käytännön mahdollisuutta vertailla mielekkäästi hoitojen hintoja ja vaikuttavuuksia toisiinsa vastaanottoajan puitteissa. Nyt tämä onnistuu yhdellä silmäyksellä.
PROSHADE-hankkeen laajempi näkökulma on tuottanut ratkaisuja resurssiviisaaseen terveydenhuoltoon.
– Hankkeen taustalla on ollut motivoiva ongelma. Lähtöajatus oli, että terveydenhuollon rahat eivät tahdo riittää ja laatuakin voitaisiin parantaa vähähyötyisiä hoitoja karsimalla. Yksi tavoite oli myös vastata paremmin potilaiden tarpeisiin. Keskityimme siksi potilaan tuottaman tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa ja siihenhän tarvitaan vuorovaikutuksenkin keinoja.”
– Taloustieteilijänä ajattelen, että resurssit pitäisi käyttää niin, että niistä saadaan irti sitä mitä niillä tavoitellaan. Terveydenhuollossa se on terveys ja hyvinvointi.
Tavoite on siis, että samalla rahalla tuotettaisiin enemmän terveyttä?
– Kyllä, mutta myös oikeudenmukaisuus pitää muistaa. Jotkut asiat pitää hoitaa vain sen takia, että joidenkin asemaa saataisiin vähän paremmaksi, vaikka siihen menisi pikkuisen enemmän resursseja, Kankaanpää tarkentaa.
Yhteensä 144 terveysalan vaikuttajan listaukseen nostetut henkilöt edustavat monen eri alan osaajia, jotka ovat edistäneet terveyttä, tiedettä ja kollegiaalisuutta ja näin vaikuttaneet suomalaiseen terveydenhuoltoon.
Eettiset suunnannäyttäjät -kategoriassa palkittiin PROSHADE-hankkeen vähähyötyisten hoitojen karsimista tutkivan työpaketin johtaja Miia Turpeinen.
”Pitkän linjan vaikuttavuuden edistämisen ja vähähyötyisten hoitojen karsimisen puolestapuhuja sekä terveydenhuollon resurssien oikeudenmukaisen allokoinnin edistäjä”, raati perusteli valintaansa. Turpeinen toimii myös Oulun yliopistosairaalan johtajana.
Tulevaisuuden tekijät -kategoriaan valittiin niin ikään PROSHADE-hankkeessa väitöskirjansa tehnyt Aleksi Raudasoja. Perusteissaan raati korosti Raudasojan väitöskirjan pureutuvan tärkeään aiheeseen terveydenhuollon vaikuttavuuden parantamisessa vähähyötyisiä hoitoja karsimalla.
”20–30 prosenttia terveydenhuollon resursseista käytetään tarpeettomaan hoitoon. Pelkkä tieto ei auta karsimaan vähähyötyisiä hoitoja, vaan tarvitaan erilaisia interventioita: lääkäreiden palautejärjestelmät yhdistettynä koulutukseen vähensivät tarpeetonta hoitoa, ja potilaiden informointi yhdistettynä muihin interventioihin vähensi sitä vielä lisää”, perusteissa todetaan.
Duodecim listasi tänä vuonna terveysvaikuttajat ensimmäistä kertaa. Lääkäriseura kertoo jatkavansa Mediuutisten vuosittaista terveysalan vaikuttajat listausperinnettä. Mediuutiset lopetti toimintansa tämän vuoden alussa.
