Tutkimustieto välittyy toimitusympäristöön, kun tehdään yhteistyötä niiden kanssa, joita tutkitaan, sosiaalihallintotieteen professori Vuokko Niiranen totesi jäähyväisluennossaan.
Vuokko Niirasen juhlaseminaari pidettiin Kuopiossa 21. syyskuuta teemalla Kohti vaikuttavaa päätöksentekoa sote-johtamisessa. Sosiaalihallintotieteen tieteenalana Suomeen tuonut Niiranen piirsi jäähyväisluennossaan kuvan itselleen keskeisistä tutkimusteemoista ja korosti tarvetta hallinnon siilojen purkamiseen.
– Jatkuvasti tarvitaan uusia rajapintoja ja myös lainsäädäntö edellyttää hallinnonrajojen ylittämistä. Tämä merkitsee, että myös opetuksessa ja tutkimuksessa on uskallettava ylittää rajoja.
Niiranen näki, että poikkitieteellisyys ja uudenlaiset urapolut lisääntyvät tulevaisuudessa niin ammatillisesti kuin tutkimuksessakin. Tuoreimman tutkimuksen perusteella valtionhallinnossa on tilaa uudenlaiselle osaamiselle, kun talousosaamista tarvitaan sosiaalipuolella entistä enemmän ja päinvastoin.
Monialaiset ja monialaiset sekä hajautetut organisaatiot ovat Niirasen mukaan tulevaisuuden sote-organisaatioiden johtamisessa haaste.
– Sote-alan hybridiorganisaatioissa on erilaisia omistajuussuhteita ja erilaisia toimintamalleja, joiden johtamisprosesseja joudutaan hallitsemaan. Hajautettujen organisaatioiden johtamisessa on tunnistettava niiden monitasoisuus sekä monipaikkaisuus- ja aikaisuus.
Virkamiehet tarvitsevat tutkimuksenlukutaitoa
Finanssineuvos Katju Holkeri valtionvarainministeriöstä ilmaisi juhlaseminaarissa huolensa virkamiesten tutkimuksenlukutaidosta.
– Olemme Suomessa laittaneet paljon paukkuja datalukutaidon edistämiseen, mutta meidän pitäisi huolehtia myös tutkimuksenlukutaidosta, sillä tutkimusosaamisen ja tutkimustiedon hyödyntämisen pitäisi kuulua jokaisen virkamiehen arvopohjaan.
Holkeri painotti, että valtionhallinnossa on aina pyritty hyödyntämään tutkimustietoa. 2000-luvulla OECD:n tuottamien selvitysten ja analyysien merkitys valtionhallinnon kehittämistyössä on noussut merkittävästi.
– Minulla on huoli siitä, kuinka OECD-painotteista hallintomme kehittämisen taustamateriaali nykyisin on. OECD:n raportit ovat hyviä, mutta kapeita. On vaarana, että käytämme katuvaloa tukemaan nykyistä kehittämistyötä, mikä ei tuo uusia raikkaita.
Kansainvälisen näkökulman rinnalle tarvitaan Holkerin mielestä tutkimusta Suomen näkökulmasta. Nyt tarkastellaan kehittämistä pitkälti siitä näkökulmasta, miten asioita on muissa maissa hoidettu.
Tutkijoiden ja virkamiesten vuoropuhelun Holkeri luonnehti perustuvan vahvaan luottamukseen ja kunnioitukseen. Tulevaisuudessa hän panostaisi lisää tutkijoiden ja virkamiesten väliseen henkilökiertoon.
– Valtionhallinnon saamat tutkimukset ja selvitykset ovat laadukkaita, mutta haasteena on, miten valtionhallintoon saadaan lisää tutkijoita. Olisi hyvä pohtia erilaisia urapolkuja ja tehdä pitkäaikaisempaa tutkimuksellista yhteistyötä.
Kunta-alalla ehtymätön määrä tutkimustarpeita
Kuntaliiton entinen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kaija Majoinen tarkasteli puheenvuorossaan uudistuvan kuntakentän tutkimustarpeita. Hänen mukaansa kuntakenttä on ollut hallinnontutkimuksessa merkittävässä roolissa, koska se on lähellä ihmistä ja sieltä nousee paljon tutkimuskysymyksiä.
– Kunnan ja sen merkityksen esiintuominen on kuntatutkijoiden merkittävin tehtävä, Majoinen korosti.
Ajankohtaisina tutkimuksen haasteina Majoinen nosti esiin muun muassa erilaiset reformit, johtamisen merkityksen hyvinvoinnin edistämisessä sekä kuntalaisten ja hallinnon suhteen legitimiteetin näkökulmasta.
– Kokeilukulttuuri on myös sellainen teemakokonaisuus, johon kuntatutkijoiden toivoisi aktiivisesti osallistuvan.
Sosiaalialan tiedontuotannossa on kehitettävää
Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Tarja Kauppila pohti juhlaseminaarissa muutoksen tuulia sote-alan johtamisessa. Hän korosti tiedolla johtamisen merkitystä.
– Tutkimustiedon merkitys on keskeinen kysymys some-aikana. Rakenteinen sosiaalityö ja tietojohtaminen ovat asioita, joihin haluamme Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa panostaa.
Kauppinen näki sosiaalialan tiedontuotannossa kehittämisen varaa. Myös digitaalisten sovellusten kehittämisessä sote-puolella olisi peiliin katsomisen paikka.
– Sosiaali- ja terveysalalla olemme liiaksi jättäneet sovelluksien kehittämisen insinöörien tehtäväksi. Millainen asiantuntija jättää työvälineidensä kehittämisen muiden ammattilaisten tehtäväksi, Kauppila herätteli.
Juhlaseminaarin päätteeksi Vuokko Niiraselle luovutettiin Johanna Lammintakasen ja Sanna Laulaisen toimittama juhlakirja Kohti vaikuttavaa päätöksentekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa. Kirja on ladattavissa täältä
