Varhain alkavaan Alzheimerin tautiin sairastuneilla alkaa kasaantua monenlaisia terveysongelmia ja heidän terveydenhuollon käyntinsä lisääntyvät selvästi ennen diagnoosia. Perinteisesti sairautta ennakoivat sydän- ja verisuonitautien riskitekijät eivät kuitenkaan ole työikäisinä sairastuneilla verrokkeja yleisempiä.
Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimuksessa selvisi, että varhain eli alle 65-vuotiaana Alzheimerin tautiin sairastuneille alkoi kasaantua terveysongelmia erityisesti diagnoosia edeltävien viiden vuoden aikana. Heillä esiintyi verrokkeja enemmän masennusta, huimausta, päänsärkyä, aivovammoja, epilepsiaa, aivoverenkiertohäiriöitä, kilpirauhasen sairauksia sekä runsaaseen alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia. Tinnitusta ja kuulonalenemaa havaittiin enemmän jo 6–10 vuotta ennen diagnoosia.
Tutkimuksen yllättävin havainto liittyi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, jotka kuuluvat korkean iän lisäksi Alzheimerin taudin tunnetuimpiin riskitekijöihin. Toisin kuin myöhään alkavan Alzheimerin taudin yhteydessä, kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt eivät olleet varhain Alzheimerin tautiin sairastuneilla verrokkiryhmää yleisempiä.
Tutkimuksessa selvitettiin, mitä sairauksia Alzheimerin tautiin alle 65-vuotiaina sairastuneilla henkilöillä esiintyi diagnoosia edeltävien 15 vuoden aikana.
Varhain alkavan Alzheimerin taudin terveysprofiili poikkeaa totutusta
Tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä eroja sairastavuudessa 11–15 vuotta ennen diagnoosia, mikä viittaa siihen, että tunnistettavat muutokset alkavat ilmetä erityisesti lähempänä sairauden puhkeamista. Tulokset osoittavat, että varhain alkavan Alzheimerin taudin taustalla voi olla osittain erilaisia mekanismeja kuin myöhään alkavassa Alzheimerin taudissa.
– Tutkimuksemme tukee käsitystä siitä, että varhain alkava Alzheimerin tauti ei ole vain nuorella iällä ilmenevä versio myöhään alkavasta Alzheimerin taudista. Sen sijaan, että sairastuneilla korostuisivat tutut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, heillä havaittiin lähempänä diagnoosia monenlaisia muita terveysongelmia, kertoo tutkimusartikkelin päätutkija, dosentti Johanna Krüger Oulun yliopistosta.
Lisääntyvät käynnit terveydenhuollossa voivat auttaa aikaisemmassa tunnistamisessa
Tutkijat havaitsivat, että terveyspalvelujen käyttö lisääntyi ja terveysongelmien määrä kasvoi selvästi noin viisi vuotta ennen diagnoosia. Erityisen voimakas kasvu terveyspalvelujen käynneissä nähtiin viimeisen vuoden aikana ennen Alzheimerin taudin toteamista.
– Yksittäinen sairaus tai oire ei luonnollisesti ennusta Alzheimerin tautia. Tuloksemme viittaavat siihen, että sairastumista edeltävinä vuosina potilaalle voi kertyä monenlaisia, toisistaan irrallisilta vaikuttavia oireita ja terveydenhuollon käyntejä. Tämän kokonaisuuden tunnistaminen voisi auttaa herättämään epäilyn muistisairaudesta nykyistä aikaisemmin, kertoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Laura Leppänen Oulun yliopistosta.
Leppäsen mukaan tulokset korostavat tarvetta tunnistaa työikäisten muistisairauksia nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Varhain alkavan Alzheimerin taudin diagnostiikka on edelleen haastavaa, ja diagnoosi viivästyy usein useita vuosia ensimmäisten oireiden alkamisesta.
Tulokset perustuvat Oulun ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden muistipoliklinikoiden potilasaineistoihin sekä valtakunnallisiin terveysrekistereihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin 407 varhain alkavaa Alzheimerin tautia sairastavaa henkilöä ja verrattiin heidän terveystietojaan yli 4 000 samanikäiseen ja samaa sukupuolta olevaan verrokkiin.
Tutkimus Comorbidities and healthcare use prior to early-onset Alzheimer's disease: A population-based case-control study julkaistiin arvostetussa Alzheimer's & Dementia: The Journal of the Alzheimer's Association -lehdessä. Tutkimus on osa Kansallisen Neurokeskuksen koordinoimaa DEGE-RWD-tutkimushanketta.
Yhteyshenkilöt:
Dosentti, neurologian erikoislääkäri Johanna Krüger, Oulun yliopisto, kliinisen lääketieteen tutkimusyksikkö, [email protected]
Väitöskirjatutkija LL Laura Leppänen, Oulun yliopisto, [email protected]
Professori Eino Solje, Itä-Suomen yliopisto, [email protected]
Viestintäasiantuntija Terhi Suominen, Oulun yliopisto, [email protected], 050 464 6613
