Suomessa tammikuussa 2017 toteutetun diabeteslääkkeiden korvausmuutoksen vaikutus näkyy tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitotasapainossa, osoittaa juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Hoitotasapaino on huonontunut erityisesti niillä potilailla, jotka käyttivät korvausmuutoksen aikaan muita diabeteslääkkeitä kuin metformiinia tai insuliinia. Myös diabeteslääkkeiden vuosikulutus väheni korvausmuutoksen jälkeen. Tutkimuksen tulokset julkaistiin kansainvälisessä BMC Health Services Research -lehdessä.
Tyypin 2 diabeteksen hoidon ensisijaisena tavoitteena on hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen ja diabetekseen liittyvien komplikaatioiden estäminen. Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin vuoden 2017 alussa ylemmästä alempaan erityiskorvausluokkaan, eli niistä korvataan enää 65 prosenttia. Insuliinit pysyivät ylemmässä 100 prosentin erityiskorvausluokassa. Muutoksen taustalla oli hallitusohjelma, jossa asetettiin tavoitteeksi 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöt. Korvausmuutos kosketti yli 300 000 tyypin 2 diabetesta sairastavan henkilön elämää. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan suurin hoitotasapainon heikkeneminen havaittiin erityisesti kalliimpia diabeteslääkkeitä, kuten GLP-1-analogeja, SGLT2-estäjiä ja DPP-4-estäjiä, käyttävien potilaiden keskuudessa. Lisäksi heidän havaittiin siirtyvän käyttämään myös metformiinia ja insuliinia, jotka ovat halvempia diabeteslääkkeitä. Kaiken kaikkiaan potilaat ostivat vuoden 2017 korvausmuutoksen jälkeen pienempiä lääkepakkauksia ja useammin kuin ennen sitä.
Diabeteksen hoidon kustannukset ovat arviolta noin 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Kustannuksista vähintään kaksi kolmasosaa koituu hyvällä hoidolla estettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. Koska diabetespotilaat ovat usein pienituloisia ja korvausmuutoksen on raportoitu kasvattaneen potilaiden omavastuuosuuksia, on tärkeää kiinnittää huomiota potilaiden mahdollisuuksiin hankkia tarvitsemansa lääkkeet.
Tutkimus toteutettiin hyödyntäen tietoja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, Siun soten, elektronisesta potilastietojärjestelmästä sekä Kelan reseptitiedostosta. Tutkimuskohorttiin kuului 8436 tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä. Hoitotasapainoa tutkittiin pitkän aikavälin verensokerin, HbA1c:n, muutoksena 36 kuukauden ajalta ennen ja 33 kuukauden ajalta jälkeen korvausmuutoksen. Tutkimusta rahoittivat Kela, Diabetesliitto, Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto ja Kuopion yliopistollinen sairaala (VTR-rahoitus).
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Piia Lavikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 040 702 4682, piia.lavikainen@uef.fi
Professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 040 355 2600, 044 071 8243, janne.martikainen@uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Lavikainen P, Aarnio E, Jalkanen K, Tirkkonen H, Rautiainen P, Laatikainen T, Martikainen J. Impact of co-payment level increase of antidiabetic medications on glycaemic control: An interrupted time-series study among Finnish patients with type 2 diabetes. BMC Health Serv Res 2020;20:1095. https://doi.org/10.1186/s12913-020-05952-6.
