Metsäalan on syytä tarkastella tulevaisuutta entistä avoimempana ja kehittää valmiuksia kohdata yllättäviä muutoksia.
Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Metsämuseo Luston yhteisjulkaisu Katsaus metsäalan tulevaisuustöihin erittelee metsäennakointien historiaa ja luotaa metsätoimijoiden tulevaisuustaitoja.
Biotalouden, kiertotalouden tai vihreän siirtymän kaltaiset teemat muuttavat metsäalan ennakointia. Toimialarajat liudentuvat ja syntyy uusia dynaamisia toimialakumppanuuksia, joissa on tarkasteltava oman lähipiirin ulkopuolelta tulevia uudenlaisia kysymyksiä.
Viimeiset kaksi vuosikymmentä ovat osoittaneet, että metsäalan toimintaympäristö voi kehittyä yllätyksellisesti. Ei ole perusteita olettaa, että toimintaympäristö seuraavien vuosikymmenten aikana muuttuisi vakaaksi ja helposti ennakoitavaksi.
– Tulevaisuuden menestyjät ovat tiedostaneet mahdollisuuden odottamattomaan, merkittävään muutokseen ja kykenevät tarvittaessa nopeisiin suunnantarkistuksiin toiminnassaan, kuvailee Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmää luotsaava metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujala metsätieteiden osastolta.
Museoiden menneisyystietämys vauhdittaa tulevaisuustaitojen jalostamista
Julkaisusta ilmenee, että metsäalan taloudellisia muutoksia on ennakoitu ahkerasti, kun taas yhteiskunnallisten ilmiöiden ennakointi on ollut vähäisempää. Metsäala tarvitsee syvällisempää ymmärrystä kulttuurisesta muutoksesta eli ihmisten elämäntyylien ja sosiaalisten käytäntöjen mahdollisista muutoksista.
Esimerkiksi Metsämuseo Luston kokoelmat, näyttelyt ja tapahtumat kertovat ihmisten ja metsien moninaisista suhteista yli aikakausien. Tieto menneestä kehityksestä auttaa hahmottamaan tulevaa ja tunnistamaan mahdollisia muutostekijöitä. Tästä voi kehittyä museolle tärkeä asiantuntijarooli.
– Lustolle on kiinnostavaa ja motivoivaa tarttua myös metsäalan tulevaisuusajatteluun, jota museo voi tukea vahvalla menneisyystietoisuudella. Sitä ilman tulevaisuuden tekeminen on vaikeaa, toteaa kehittämisjohtaja, dosentti Leena Paaskoski Suomen Metsämuseo Lustosta.
Mainettaan parempi metsäennakointi
Metsäennakointien 2000-luvulla tuottamat arviot ovat olleet usein melko lähellä toteutunutta kehitystä etenkin globaalin, mutta pääpiirteittäin myös Suomen metsäalan kehityksen suhteen. Vaikka ennakointia on joskus moitittu sekä liian spekulatiiviseksi että liian pessimistiseksi, tutkijoiden esittämät arviot Suomen metsäalan kehityksestä ovat lähes säännönmukaisesti osoittautuneet realistisemmiksi kuin metsäalan ja päätöksentekijöiden arviot esim. paperituotannosta tai uuden liiketoiminnan kehityksestä.
Jos toimet hiilineutraaliuden toteuttamiseksi edelleen vahvistuvat, on mahdollista, että metsäpohjaiset ratkaisut saavat jatkossa tuntuvaa jalansijaa monilla toimialoilla, kuten ajoneuvo-, akku-, kemian- ja tekstiiliteollisuudessa sekä rakentamisessa. Selvää se ei kuitenkaan ole, sillä kilpailu muiden ratkaisujen ja raaka-aineiden kanssa on kovaa. Suomen metsäalan tuotepaletti, kasvumarkkinat ja erityisvaltit ovat 20–30 vuoden päästä suurella todennäköisyydellä toisenlaiset kuin nyt.
– Nyt julkaistava, Itä-Suomen yliopistossa tehty raportti avaa aiempaa laajemmin metsäennakoinnin tulevaisuusajattelua menneestä tulevaisuuteen ja osaksi systeemistä kokonaisuutta. Tämä antaa eri kohderyhmille uudenlaista tukea tulevaisuustoimijuuteen, jonka merkitys yhteiskunnassa tulee vahvistumaan, kertoo DYNAMO-hanketta johtava yliopistonlehtori, dosentti Katriina Siivonen Turun yliopistosta, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Nyt julkaistu laaja katsaus on tuotettu osana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Suomen Metsämuseo Luston ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston vuosina 2020–2022 yhdessä toteuttamaa, Sitran ja Museoviraston rahoittamaa DYNAMO-hanketta, joka kehittää dynaamista museota ja tulevaisuusperintöverstaita kestävän tulevaisuuden rakentamisen työkaluiksi museoalalle.
Lisätietoja:
Metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujala, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 336 7457, teppo.hujala (a) uef.fi
Kehittämisjohtaja, dosentti Leena Paaskoski, Suomen Metsämuseo Lusto, p. 050 366 9552, leena.paaskoski (a) lusto.fi
Yliopistonlehtori, dosentti Katriina Siivonen, Turun yliopisto, p. 050 322 8015, katriina.siivonen (a) utu.fi
Hujala, T., Pelli, P., Donner-Amnell, J., Paaskoski, L. (toim.) 2021. Katsaus metsäalan tulevaisuustöihin. Luston julkaisuja 4. ISBN 978-952-69018-6-2.
Alkuperäinen julkaisu ja Rinnakkaistallenne UEF:in eRepo-palvelussa (ladattavissa omalle koneelle)
Turun yliopiston koordinoima DYNAMO-hanke: verkkosivut: | Twitter: @dynamo_hanke
MuseoPro-julkaisun näkökulma-artikkeli 16.12.2020, Leena Paaskoski: ”Dynaaminen museo kartuttaa tulevaisuusperintöä”
