Ensimmäistä kertaa järjestetty International Conference on Nano-, Tera-, and Bio-Photonics toi Joensuuhun tutkijoita ympäri maailmaa. Uudesta NTB-Photonics-konferenssista suunnitellaan joka toinen vuosi Joensuussa järjestettävää tapahtumaa.
Itä-Suomen yliopistossa elokuussa järjestetty ensimmäinen International Conference on Nano-, Tera-, and Bio-Photonics (NTB-Photonics'26) kokosi Joensuuhun 90 osallistujaa viisipäiväiseen konferenssiin 17.–21.8. Ohjelmaan kuului viisi plenary-esitelmää, 26 kutsuttua esitelmää, 31 muuta suullista esitystä sekä 23 posteriesitystä.
Konferenssi toi yhteen tutkijoita useilta eri tieteenaloilta. Yhdistävänä tekijänä oli fotoniikka: osa osallistujista hyödyntää valoon perustuvia menetelmiä tutkimuksessaan, kun taas osa työskentelee fotoniikan tieteenalan ja uusien menetelmien kehittämisen parissa.
– Konferenssimme on monitieteinen foorumi, joka tuo yhteen fotoniikkaa tutkimusvälineenä käyttävät tutkijat, sekä tutkijat, jotka vievät itse fotoniikan tieteenalaa eteenpäin, konferenssin järjestäjiin kuuluva Georgy Fedorov kuvailee.
Konferenssin aihepiirit ulottuivat tiiviin aineen fysiikasta ja sähködynamiikasta biofysiikkaan, biolääketieteeseen ja kvanttiteknologioihin. Plenary-esitykset nostivat esille fotoniikan keskeisiä tutkimussuuntia metamateriaaleista ja valon ja aineen vuorovaikutuksesta kvanttivaloon.
Fedorovin mukaan tämän hetken erityisen kiinnostavista tutkimussuunnista voidaan nostaa esille kvanttioptiikka sekä bioimaging eli biologinen kuvantaminen, jossa kehitetään keinoja päästä perinteisen optisen kuvantamisen erotuskyvyn asettamien rajojen yli.
– Kaikki aihealueet ovat kiinnostavia, mutta jos joitakin pitää nostaa esille, mainitsisin ensimmäisinä kvanttioptiikan ja diffraktiorajan ylittävän biologisen kuvantamisen, Fedorov sanoo.
Kansainvälinen tutkijayhteisö kasvaa Joensuun ympärillä
NTB-Photonics'26 oli ensimmäinen konferenssi uudessa sarjassa. Järjestäjien tavoitteena on järjestää konferenssi Joensuussa jatkossa joka toinen vuosi.
Fedorovin mukaan ensimmäisestä konferenssista teki erityisen myös se, että suuri osa pääpuhujista tekee jo yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
– He muodostavat monitieteisen tutkijayhteisön, joka kasvaa nyt konferenssin myötä, Fedorov kertoo.
Konferenssi oli vahvasti kansainvälinen. Osallistujia ja puhujia saapui Suomen lisäksi eri puolilta Eurooppaa, sekä muun muassa Australiasta, Kanadasta, Kiinasta, Japanista ja Yhdysvalloista.
Fedorov pitää Joensuuta luontevana paikkana kansainvälisen fotoniikkayhteisön kokoontumiselle. Kaupungin vahvan tutkimus- ja koulutustoiminnan rinnalle on kasvanut merkittävä fotoniikan osaamiskeskittymä. Hänen mukaansa yliopiston ja kaupungin yhteistyö tarjoaa hyvän ympäristön fotoniikan ja kehittyneiden materiaalien kaltaisten alojen kasvulle.
– Joensuusta on kehittynyt yksi maailman fotoniikan keskuksista, Fedorov toteaa.
Seuraavan kerran Joensuussa vuonna 2028
Tieteellisen ohjelman lisäksi viisipäiväisessä konferenssissa oli aikaa posteriesityksille, keskusteluille ja verkostoitumiselle. Fedorov nostaa viikon henkilökohtaiseksi kohokohdakseen esitysten ja keskustelujen korkean tieteellisen tason.
NTB-Photonics'26:n järjestivät Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitos sekä Center for Photonics Sciences. Konferenssin puheenjohtajina toimivat Polina Kuzhir, Matthieu Roussey ja Harri Lipsanen. Paikalliseen järjestelytoimikuntaan kuuluivat Kuzhirin lisäksi Sergei Malykhin, Aleksandr Saushin ja Georgy Fedorov.
Konferenssia tukivat paikallisesti Joensuun kaupunki, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Joensuun yliopiston tukisäätiö, sekä useat kansalliset ja eurooppalaiset tutkimusohjelmat ja -hankkeet.
Ensimmäinen konferenssi päättyi katse jo tulevaisuudessa: NTB-Photonics järjestetään näillä näkymin seuraavan kerran Joensuussa vuonna 2028.
