Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Pidätetty punapakolaistyttö.

Uusi tutkimus kuvaa riipaisevasti suomalaisnaisten elämää Neuvosto-Karjalassa

Professori Maria Lähteenmäen juuri ilmestynyt tutkimus Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa esittelee ja arvioi naisten näkökulmasta vuoden 1918 sotapakolaisten kaoottista pakoa Neuvosto-Venäjälle sekä heidän ja 1920‒30-lukujen taloudellisten pakolaisten sopeutumista, moninaistuvaa työkenttää ja lopuksi toivottomaksi käyvää taistelua valtiollista väkivaltakoneistoa vastaan.

Tutkimuksessa osoitetaan, kuinka loppuvuoden 1917 vallankumousjohtajat omaksuivat väkivallan keskeiseksi kansalaisten hallinnan välineeksi, mikä kavensi naistenkin elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan reunaehtoja. Muutos näkyi muun muassa yhteiskunnan militarisoitumisena ja venäläisten oppineiden sosialistifeministien siirtämisenä vallan marginaaliin, mutta myös tavallisten Karjalan naisten arjessa.

Suuria toiveita ja uskoa tulevaisuuteen ylläpidettiin 1920-luvulla propagoimalla ”uuden neuvostoihmisen”, vapaan ja yhteiskunnallisesti aktiivin, luomista. 1930-luvulle tultaessa stalinistisessa järjestelmässä palattiin kuitenkin konservatiiviseen perhepolitiikkaan. Sen sijaan, että naisten elämä olisi lupausten mukaisesti tasa-arvoistunut ja helpottunut, se kävi entistäkin raskaammaksi. Valvonta ja kurinpidolliset toimet ulottuivat perheiden intiimiinkin elämään.

Vuosikymmen toi mukanaan myös kansalliset vainot ja Karjalan tasavallan alistamisen Moskovan ”Keskuksen” alaisuuteen, suomalaisten puhdistukset ja vankileirien pakkotyön. Noin 15 000 suomalaista tuhottiin. Suomen valtio seurasi kiusaantuneena sivusta terrorin nousua Neuvostoliitossa. Suomen kommunistinen puolue hylkäsi punapakolaiset oman onnensa nojaan. Heidät jätettiin yksin. Pakolaisten toivo oli muuttunut tuhoksi.

Maria Lähteenmäki, Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa. Gaudeamus 2022.

Kuvassa Terijoen rajalla Etsivän keskuspoliisin pidättämä suomalainen pakolaistyttö. Kuva: Kansallisarkisto.

Lisätietoja:

Maria Lähteenmäki, maria.lahteenmaki(at)uef.fi, 050-3727676

Gaudeamus, Leena Kaakinen, leena.kaakinen(at)gaudeamus.fi