Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijoiden yhteisessä Family FINGER -tutkimuksessa selvitetään, miten elintapaohjaus vaikuttaa omaishoitajien mielialaan, elämänlaatuun ja muistitoimintoihin. Parhaillaan tutkimukseen rekrytoidaan omaishoitajia Pohjois-Savon alueelta.
Omaishoitajat ovat suomalaisen hoivajärjestelmän tukipilari, mutta heidän oma hyvinvointinsa jää usein vähälle huomiolle. – On välttämätöntä löytää keinoja tukea heidän terveyttään ja jaksamistaan, sanoo Family FINGER -tutkimusta Itä-Suomen yliopistossa johtava professori Tarja Välimäki.
Family FINGER -tutkimuksen tarkoituksena on vastata omaishoitajien kohtaamiin terveyshaasteisiin soveltamalla Suomessa kehitettyä, kansainvälisesti arvostettua FINGER-elintapaohjelmaa. Monipuolisen elintapaohjelman on osoitettu voivan parantaa ikääntyvien kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistin heikentymistä. Lisäksi elintapamuutoksilla on havaittu myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun, toimintakykyyn ja sairauksien ehkäisyyn.
Väestön ikääntyminen lisää omaishoidon merkitystä
Väestön ikääntyminen lisää hoivan tarvetta maailmanlaajuisesti. Euroopan unionissa yli 65-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan lähes 40 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä. Maailmanlaajuisesti yli 60-vuotiaita ennustetaan vuoteen 2050 mennessä olevan noin 2,1 miljardia. Kasvaviin hoivatarpeisiin vastaavat yhä useammin omaiset, jotka kantavat keskeistä vastuuta läheistensä arjesta.
Suomessa omaishoito toteutuu erityisessä toimintaympäristössä, jota muovaavat omaishoidon tukijärjestelmä, palvelujen vaihteleva saatavuus sekä suuri määrä omaishoitajia, jotka tarjoavat hoivaa ilman virallista sopimusta. Noin 60 000 omaishoitajaa saa omaishoidon tukea hyvinvointialueilta, mutta merkittävä osa hoivasta tapahtuu ilman sopimusta. Sopimusomaishoitajista suurin osa on naisia, ja yleisin syy hoivavastuuseen on puolison muistisairaus. Arvioiden mukaan jopa 300 000–1 000 000 suomalaista auttaa tai hoitaa läheistään.
– Suomessa omaishoito toteutuu erityisessä toimintaympäristössä, jossa merkittävä osa hoivasta jää virallisten palvelujen ulkopuolelle, sanoo tutkimuskoordinaattori Emilia Raula.
– Tämän vuoksi on tärkeää kehittää ja tutkia keinoja, joilla omaishoitajien hyvinvointia voidaan tukea arjessa entistä paremmin, lisää tutkimushoitaja Jutta Laurikainen.
Samalla omaishoidon vaativuus on lisääntynyt. Vaikka omaishoidolla on merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä, se kuormittaa monin tavoin hoitajien terveyttä ja hyvinvointia. Omaishoitajuus koetaan usein merkityksellisenä, mutta siihen liittyy kohonnut riski psyykkiseen kuormitukseen sekä fyysisen terveyden ja elämänlaadun heikkenemiseen. Pitkäaikainen stressi, vähäinen liikunta ja puutteellinen ravitsemus voivat lisäksi heikentää kognitiivista toimintakykyä.
Aiemmat tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi ravitsemusohjauksella voidaan parantaa omaishoitajien ravitsemustilaa, mutta yksilölliset tarpeet ja väestöryhmien väliset erot ovat jääneet pitkälti huomiotta. Kasvava hoivantarve ja palvelujen niukkuus korostavat tarvetta toimintamalleille, jotka tukevat omaishoitajien kokonaisvaltaista hyvinvointia arjessa.
– Elintapainterventioista on jo lupaavaa näyttöä ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Tässä tutkimuksessa haluamme ymmärtää paremmin, millaiset ratkaisut tukevat erityisesti omaishoitajien hyvinvointia heidän arjessaan, sanoo tutkijatohtori Roosa-Maria Savela.
Osallistujia Family FINGER -tutkimukseen haetaan Kuopion seudulta
Itä-Suomen yliopisto ja THL etsivät nyt osallistujia Family FINGER -tutkimukseen Pohjois-Savon alueelta, erityisesti Kuopiosta. Tutkimukseen kutsutaan henkilöitä, jotka toimivat omaishoitajina iäkkäälle puolisolleen, jolla on muistisairaus.
Tutkimuksessa selvitetään, miten elintapaohjaus vaikuttaa omaishoitajien mielialaan, elämänlaatuun ja muistitoimintoihin. Alkukäynnin jälkeen osallistujat arvotaan kahteen ryhmään: toinen ryhmä saa tehostettua elintapaohjausta ja toinen tavanomaista ohjausta. Tutkimus kestää 18 kuukautta ja sisältää mittauksia sekä seurantakyselyjä sen eri vaiheissa.
Osallistuminen voi sisältää haastatteluja, tutkimusmittauksia sekä monipuolista elintapaohjausta, kuten ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuoniterveyden seurantaa. Lisäksi osallistujille voidaan tarjota mahdollisuus tavata muita omaishoitajia.
Osallistuminen on vapaaehtoista eikä se vaikuta omaishoidon tai muiden palvelujen saamiseen. Kaikki tutkimuksessa kerätyt tiedot käsitellään luottamuksellisesti.
Tutkimuksesta kiinnostuneet omaishoitajat voivat tutustua tutkimustiedotteeseen.
