Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että otsalohkodementiapotilaat voidaan erottaa psykiatrisia sairauksia sairastavista potilaista ja terveistä henkilöistä verestä mitattavan GFAP-proteiinin pitoisuuden perusteella.
Otsalohkodementia on toiseksi yleisin syy työikäisenä alkavaan etenevään muistisairauteen. Taudin diagnostiikka on haastavaa, koska oirekuva muistuttaa usein psykiatrisia sairauksia ja muita muistisairauksia, eikä tällä hetkellä ole olemassa luotettavia diagnostisia välineitä näiden sairauksien erottamiseksi toisistaan.
Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että otsalohkodementiapotilaat voidaan erottaa psykiatrisia sairauksia sairastavista potilaista ja terveistä henkilöistä verestä mitattavan GFAP-proteiinin (glial fibrillary acidic protein) pitoisuuden perusteella. Otsalohkodementiapotilaiden verinäytteissä tämän proteiinin pitoisuudet olivat merkittävästi korkeampia verrattuna psykiatrisiin potilaisiin ja terveisiin henkilöihin. Lisäksi korkeat veren GFAP-pitoisuudet ennustivat nopeampaa aivojen kudostuhoa ja kiivaampaa taudin etenemistä.
GFAP-proteiini on peräisin keskushermoston tukisoluista ja sen kohonnut pitoisuus heijastaa sekä aivojen kudostuhoa että tulehdussolujen aktivoitumista. Nykyään aivoperäisiä merkkiaineita mitataan pääasiassa potilaiden aivo-selkäydinnestenäytteistä. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että ultraherkkä SIMOA-analyysimenetelmä (single molecule array) mahdollistaa GFAP-merkkiaineen mittaamisen luotettavasti verinäytteestä, mikä on sekä potilaalle että terveydenhuollolle helpompaa ja käytännöllisempää, sillä se vähentää aivo-selkäydinnestenäytteiden oton tarvetta ja tuo tämän tutkimuksen laajemmin saataville. Hermostoa rappeuttavien sairauksien diagnostiikkaan etsitäänkin nyt kiivaasti erityisesti verestä mitattavia merkkiaineita.
Uudessa tutkimuksessa todettiin myös, että vaikka GFAP toimii hyvin merkkiaineena yksinään, sen diagnostinen tarkkuus kasvaa yhdistettynä niin ikään verestä mitattaviin neurofilamenttiproteiinin pitoisuuksiin.
Nyt julkaistujen tulosten odotetaan tuovan jatkossa apua otsalohkodementian haastavaan diagnostiikkaan. On todennäköistä, että tulevaisuudessa kyetään jo taudin ensioireiden alkaessa erottelemaan muistisairaudet muista sairauksista, ja toisaalta saamaan ennusteellista tietoa taudin etenemisnopeudesta tai jopa mahdollisten tulevaisuuden lääkehoitojen vaikutuksista taudin etenemiseen. Näin potilaiden asianmukaiset hoito- ja tukitoimenpiteet saadaan aloitettua mahdollisimman varhain.
Tutkimus on tehty suomalaisen FinFTD-tutkimusverkoston yhteistyönä ja tutkimuksen tulokset on julkaistu arvostetussa Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry (JNNP) julkaisusarjassa.
Lähde:
Katisko K, Cajanus A, Huber N, Jääskeläinen O, Kokkola T, Kärkkäinen V, Rostalski H, Hartikainen P, Koivisto AM, Hannonen S, Lehtola JM, Korhonen VE, Helisalmi S, Koivumaa-Honkanen H, Herukka SK, Remes AM, Solje E, Haapasalo A. GFAP as a biomarker in frontotemporal dementia and primary psychiatric disorders: diagnostic and prognostic performance. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2021 Jun 29:jnnp-2021-326487. doi: 10.1136/jnnp-2021-326487.
Lisätietoja:
