Syksyllä 2026 alkavan koulutuksen laaja-alainen ja monipuolinen kokonaisuus tarjoaa opiskelijoille vankan pohjan viestinnästä.
– Nykyihmisen elämä kietoutuu tällä hetkellä pitkälti erilaisiin viestinnällisiin sovelluksiin, joiden kautta välitämme ja suodatamme tietoa. Niiden myötä viestinnän kenttä myös laajenee ja muuttuu jatkuvasti, joten alalla tarvitaan uusia asiantuntijoita, kuvailee viestintätieteiden apulaisprofessori Outi Hakola viestinnän alan työtilannetta.
Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy syksyllä 2026 uusi viestintätieteiden koulutus, joka vastaa muun muassa Hakolan mainitsemiin tarpeisiin kouluttamalla asiantuntijoita, joiden osaaminen painottuu digitaaliseen viestintään ja uusiin medioihin.
– Koulutusohjelman opetussuunnitelma on viimeisiä viilauksia vaille valmis eli pääsemme pian esittelemään tarkemmin, mitä kaikkea uusi oppiaine pitää sisällään.
Kokonaisuus rakentuu joka tapauksessa nykypäivän viestintäkentän vaatimusten ympärille. Suunnitteluvaiheessa on hahmoteltu työmarkkinoiden tarpeita ja luettu alan hiljaisia signaaleja.
– Lyhyesti sanottuna meillä on tavoitteena kouluttaa ensi syksystä lähtien laaja-alaisia osaajia, joilla on valmiudet toimia moninaisissa viestinnän tehtävissä sekä ymmärtää erilaisia viestinnän alustoja, muotoja ja yleisöjä, kertoo viestintätieteiden yliopistonlehtori Virpi Salojärvi.
Ei pelkästään yhdenlaisia osaajia
Tuleville viestintätieteilijöille ehdoton etu Itä-Suomen yliopistossa on sen monialaisuus. Hakolan ja Salojärven mukaan jokainen opiskelija voi räätälöidä viestintätieteen koulutuksensa sivuaineiden avulla mieleisekseen.
– Tarkoituksena ei siis ole tuottaa vain yhdenlaisia osaajia, vaan antaa opiskelijoille vahva pohja viestinnästä, minkä rinnalla he voivat profiloitua haluamallaan tavalla, Hakola muotoilee.
Suomen monialaisimmassa yliopistossa se on vapaan sivuaineoikeuden myötä helppoa ja valinnanvaraa löytyy.
– Tarjolla on suuri määrä sivuaineita, joiden myötä voi suuntautua vaikkapa ympäristö-, politiikan-, terveys- tai teologian alan viestintään, Salojärvi luettelee.
Koulutusohjelmaan kuuluu myös kulttuurienvälinen viestintä, ja globaalissa maailmassa kansainvälinen näkökulma on kaikessa vahvasti mukana.
– Viestinnälliset ilmiöt nähdään koulutuksessa hyvin laajassa kontekstissa, sillä sosiaalisen median kautta Suomeenkin leviää jatkuvasti rajat ylittäviä trendejä, jotka väistämättä heijastuvat omaankin mediaamme. Koulutuksessa tarkastelemme ilmiöitä sekä niiden suhteita ja kytköksiä toisiinsa, Hakola kertoo.
Samalla opiskelijoille annetaan valmiuksia tehdä viestintää jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa.
Sosiaalista mediaa, videoita ja kansainvälisyyttä
Sekä Hakolan että Salojärven tutkimusprofiilit ovat hyvin kansainvälisiä, mikä tulee heijastumaan myös viestintätieteiden koulutukseen. Hakola on tutkinut muun muassa elokuvia, videoita ja televisiota eli audiovisuaalista viestintää. Myös tuleva koulutusohjelma pitää sisällään paljon videoviestintää ja sen analysointia.
– Videoiden merkitys mediassa kasvaa jatkuvasti. Tutkimusten mukaan alle 35-vuotiaat etsivät verkosta tietoa yhä enemmän videon kuin tekstin muodossa.
Audiovisuaalisen median lisäksi koulutuksessa painottuu sosiaalinen media.
– Eivät niinkään somealustat, sillä niitä tulee ja menee. Sen sijaan viestintätieteistä valmistuvat tulevat ymmärtämään somen lainalaisuuksia, kuten esimerkiksi algoritmien logiikkaa, kertoo Salojärvi, jolla on vahva tutkimustausta someen liittyen.
Sosiaalinen media on viestinnän etiikan suhteen vielä melko ”harmaata aluetta”. Tähän vajaukseen vastataan nyt uudella rekrytoinnilla, sillä viestintätieteisiin haetaan parhaillaan viestinnän etiikkaan painottuvaa professoria.
– Myös teknologia, tekoäly sekä alusta- ja mediatalous ovat koulutuksessa vahvasti esillä.
Yhteistyötä muidenkin alojen kanssa
Koulutusohjelmassa aloittaa syksyllä 30 tulevaa viestinnän alan asiantuntijaa.
– Olemme uuden koulutusalan edustajina iloissamme ja innoissamme siitä, miten hienosti meidät on otettu vastaan Itä-Suomen yliopiston sisällä, Hakola kuvailee.
Muihin koulutusaloihin ja kursseihin tutustuminen onkin ollut valmisteluvaiheessa intensiivistä, ja jonkin verran on löydetty myös päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi organisaatioviestintään liittyviä kursseja löytyy jo kauppatieteiden puolelta, ja toisaalta kartoituksen aikana on löytynyt muutenkin yhteisiä kiinnostuksenkohteita eri alojen kanssa.
– Ja siitähän hyötyvät tulevat opiskelijamme. Luotamme siihen, että yhteistyö näin monialaisessa yliopistossa tuottaa lopulta hyvin monitieteistä ja laaja-alaista opintotarjontaa viestinnänkin osalta.
