Suomalaiset ovat innostuneita tekemään etätyötä, ja etätyöskentelyn yleistyminen sekä digitaalinen murros ovatkin ravistelleet työyhteisöjen totunnaisia toimintatapoja. Muutos vaatii johtajilta uudenlaista osaamista: sujuvaa viestintää ja taitoa johtaa etä- ja hybridityötä. Miten varmistetaan saumaton vuorovaikutus organisaatiossa, jonka jäsenet työskentelevät eri maissa tai kaupungeissa? Kuinka viestitään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti asiakkaiden ja median kanssa?
Professori Jonna Koposen, tutkijatohtori Lotta Salinin ja professori Pekka Isotaluksen kirja Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä tarjoaa tutkittua tietoa etäjohtamisesta, digitaalisesta viestinnästä sekä vuorovaikutuksen merkityksestä etäjohtamistyössä. Koponen ja Salin työskentelevät Itä-Suomen yliopistossa, Isotalus Tampereen yliopistossa.
– Jo neljän vuoden ajan olemme Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella tutkineet, miten etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä muovaavat työtä ja johtamista. Tämä teos kokoaa yhteen uusimmat oivallukset sekä omasta projektistamme että lukuisista muista suomalaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, Jonna Koponen kertoo.
Tutkimustiedon ohella kokeneiden etäjohtajien haastatteluista ammentava teos antaa konkreettisia vinkkejä etä- ja lähityön yhdistämiseen, digitaaliseen viestintään ja eri viestintäkanavien käyttöön.
– Johtajalle vuorovaikutusosaaminen on aina ollut tärkeää, mutta näyttää vahvasti siltä, että etäjohtaminen korostaa entisestään sen merkitystä. Digitaaliset alustat vaativat panostusta vuorovaikutukseen, sillä vuorovaikutus on oleellista organisaation sisäisillä keskustelualustoilla kuin myös sosiaalisessa mediassa, tekijät kertovat.
Etäjohtamisessa menestymistä edesauttaa etäjohtamisosaaminen, joka koostuu kuudesta eri taidosta. Niitä ovat etäviestintätaidot, etäsosiaaliset taidot, viestintäteknologiset taidot, etätiimin rakentamisen taidot, etämuutosjohtamisen taidot sekä etäluotettavuus. Teoksen oppien soveltamista käytäntöön valottavat esimerkit IT-, terveydenhuolto- ja korkeakoulutusalalta.
Koponen, Salin ja Isotalus käsittelevät teoksessa myös tekoälyn hyödyntämistä etäjohtamisen tukena. Etäjohtaminen voi tässä yhteydessä tarkoittaa esimerkiksi algoritmista johtamista ihmisjohtamisen sijaan, jolloin algoritmi on ohjelmoitu toteuttamaan tiettyjä johtamisen toimintoja. Viime vuosina algoritmeja on alettu käyttää yhä laajemmin aiemmin johtajien vastuulle kuuluneiden tehtävien hoitamiseen, kuten työn seurantaan, tehtävien, tavoitteiden tai aikataulujen jakamiseen sekä tuottavuuden ja suoritusten arviointiin. Tekoälyn entistä vahvempi hyödyntäminen näyttäisi lisäävän vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutusosaamisen merkitystä.
– Kun tekoäly suorittaa paljon muita työtehtäviä, niin johtajille jäävät edelleen vuorovaikutusta vaativat työt. Tältä pohjalta voisi jopa ennakoida, että vuorovaikutusosaamisesta voi tulla ratkaiseva tekijä tulevaisuuden etäjohtajan menestymisessä, kirjan tekijät toteavat.
