Itä-Suomen yliopistossa ilmestynyt uutuuskirja tuo kirjailija Minna Canthista esiin täysin uusia puolia sosiaalityön, yhteiskunnallisten kysymysten ja hänen teostensa yhteiskunnallisen vastaanoton näkökulmista. Kirjan kirjoittaja, VTT Jörgen Lundälv on sosiaalityön dosentti Göteborgin yliopistossa, ja hän on useaan otteeseen työskennellyt sosiaalityön opettajana Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella Erasmus-opettajavaihdon kautta.
Lundälv on vuosien ajan tutkinut sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalihistoriaa. Juuri ilmestyneessä kirjassaan hän tarkastelee feministinä ja yhteiskuntakriitikkona tunnettua kirjailija Minna Canthia.
Lundälv ihmettelee, miksi Minna Canthista kirjoitetaan niin vähän ruotsin kielellä. Hän myös pohtii, mitä Canthin ”siivet” yhteiskunnallisena vaikuttajana ja edelläkävijänä erityisesti kielen ja rajojen ylittämisen näkökulmasta, voivat merkitä nykypäivän sosiaalityöntekijöille.
– Minna Canth hallitsi sekä suomen että ruotsin kielen, ja hänen yhteiskuntakriittisiä näytelmiään esitettiin myös Ruotsin teatterilavoilla. Olen yrittänyt selvittää teatteriseurueiden kulkemia reittejä ja sitä, miten Canthin näytelmät levisivät Suomen ulkopuolelle. Harva esimerkiksi tietää, että hänen näytelmiään esitettiin kuningas Oskar II:lle Tukholmassa, sanoo eri tahojen julkaisemiin teatterijulisteisiin ja -arvosteluihin perehtynyt Lundälv.
Lundälv tarkastelee kirjassaan erityisesti niitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, joihin feminismin äiti ja yhteiskuntakriittinen realisti Minna Canth paneutui Kuopiossa asuessaan. Canth sanoitti asioita, jotka ovat sosiaalityössä keskeisiä, eli yhteiskunnallista eriarvoisuutta, köyhyyttä, naisiin kohdistuvaa sortoa ja haavoittuvia ryhmiä.
– Sanojen voima on valtava. On tärkeää, että oman aikamme sosiaalityöntekijät käyttävät sananvapauttaan ja sitä kautta todellista äänioikeuttaan yhteiskunnallisten ongelmien tunnistamiseen, korjaamiseen ja myös ehkäisemiseen. Yhdyskuntatyön tulisi olla luonnollinen osa kaikkien sosiaalityöntekijöiden työtä, Lundälv sanoo.
Hänen mukaansa Canthin ajatukset antavat nykypäivän sosiaalityöntekijöille paljon vaikutteita.
– Naisten sorto, väkivalta, köyhyys ja epätasa-arvoiset yhteiskunnat ovat selviä merkkejä kehityksestä, jonka ehkäisemisessä sosiaalityöllä on tärkeä rooli. Tiedämme, että naiset – erityisesti eri tavoin vammaiset naiset – ovat hyvinvointiyhteiskuntamme suurimpia häviäjiä ja alttiimpia väkivallalle, sorrolle ja köyhyydelle, Lundälv sanoo ja toteaa, että sosiaalipolitiikka ja vammaispolitiikka ovat sekä Suomessa että Ruotsissa riittämättömiä.
Kirjoitusprojektin aikana suurin yllätys oli, kuinka paljon Canthista puhutaan nykyään Suomessa niin sosiaalipolitiikassa, kirjallisuudessa kuin tutkimuksessakin.
Jörgen Lundälv
Sosiaalityön dosentti
Uutuusteoksessa Lundälv tutki sitä, miten Minna Canthin ajatukset ovat jääneet elämään vuosina 1897–2020. Kirjassa tarkastellaan sosiaalihistoriallisesti kahta ajanjaksoa, eli vuosia 1897–1929 ja 1930–2020, joilta analysoitiin yhteensä 2 242 ruotsinkielisissä sanomalehdissä julkaistua tekstiä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Kansalliskirjaston digitaalisia kokoelmia Suomessa sekä Ruotsin kuninkaallisen kirjaston digitoitua sanomalehtitietokantaa.
– Kirjoitusprojektin aikana suurin yllätys oli, kuinka paljon Canthista puhutaan nykyään Suomessa niin sosiaalipolitiikassa, kirjallisuudessa kuin tutkimuksessakin. Monet suomalaiset kansanedustajat ovat vuosien varrella lainanneet Canthia puheissaan ja eduskuntakeskusteluissa, joissa on käsitelty yhteiskunnallisia kysymyksiä, sosiaalipolitiikkaa ja tasa-arvopolitiikkaa. Ruotsalaispoliitikot eivät ole vielä lainanneet Canthia, mutta sen sijaan on mielenkiintoista, miten ruotsalaiset teatterit ja näyttelijät ovat huomioineet hänen yhteiskunnallisen taistelunsa. Canthin siivet kantavat yhä. Hän on klassikko, Lundälv sanoo.
Teoksen lopussa Lundälv kirjoittaa, että ”Minna Canthin yhteiskuntakriittiset teokset ovat edelleen elinvoimaisia ja herättävät ajatuksia. Hänen teostensa vastaanottohistorian tarkastelu toi esiin merkittäviä skandinaavisia yhteyksiä. Canthin teosten ja ajatusten sosiaalinen merkitys nykyajassa on ilmeinen, samoin kuin tekstien vallankumouksellinen luonne.”
– Kun ottaa huomioon, että #metoo-liike näyttää hiipuneen monissa maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, on tärkeää, että yhä useammat pääsevät osallisiksi Minna Canthin feminismistä ja yhteiskuntafilosofiasta. Miksi niin harvat miehet työskentelevät naisiin kohdistuvan sorron, köyhyyden ja eri tavoin vammaisten ihmisten huonojen elinolojen torjumiseksi, Lundälv kysyy.
Hänen mukaansa matala yhteiskunnallinen asema, alhaiset palkat ja eri aikoina vallinneet patriarkaatit eivät voi selittää tätä kokonaan.
– On olemassa historiattomuutta, tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä ihmisyyttä kohtaan, ja tätä kaikkien tulisi aktiivisesti vastustaa. Yliopistoissa tarvitaan lisää tutkimusta ja koulutusta. Suomalaiset ja ruotsalaiset yliopistot voisivat toimia esikuvina Minna Canthin hengen ja yhteiskuntafilosofian levittämisessä eteenpäin.
Ruotsinkielinen kirja on julkaistu Itä-Suomen yliopiston Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies -julkaisusarjassa. Se on saatavilla painettuna ja sähköisenä versiona.
Lundälv, Jörgen. (2025). ”Canthska vingar. Minna Canth – sociala aktualiteter på svenska hos en klassiker. Publications of the University of Eastern Finland (UEF), Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, No 26, University of Eastern Finland, Kuopio. ISBN: 978-952-61-5618-7 (Print), ISBN: 978-952-61-5619-4 (PDF) (248 sidor).
Kirja on ladattavissa UEF eReposta.
Lisätietoja:
Jörgen Lundälv, puh. +46 761 724711, Jorgen.Lundalv(at)socwork.gu.se
