Lähes 40 säätiön ja rahaston edustajat tutustuivat Itä-Suomen yliopiston tutkimusyhteisöihin, -hankkeisiin ja -ympäristöihin Kuopiossa.
- Oppiva ihminen
- Talous ja yhteiskunta
- Teknologia ja innovaatiot
- Terveys ja hyvinvointi
- Ympäristö ja luonnonvarat
Suomen merkittävimpiä säätiöitä, rahastoja ja yhdistyksiä edustavan Säätiöt ja rahastot ry:n yliopistokiertue saapui Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle 18. marraskuuta 2025.
Edustajat lähes neljästäkymmenestä tiedettä ja tutkimusta rahoittavasta säätiöstä ja rahastosta saivat päivän aikana ensikäden tietoa yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta ja sen vaikuttavuudesta. Vierailuun kuului tapaamisia yliopiston johdon ja tutkijoiden kanssa, tutustumiskäyntejä tutkimusympäristöihin ja -hankkeisiin sekä paneelikeskustelu.
Paneelikeskustelua teemoittivat Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen profiilialueet: Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat, Moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus, Ikääntyminen, elintavat ja terveys sekä Ympäristön muutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtajan Liisa Suvikummun ja yliopiston vaikuttavuusjohtajan Minna Hendolinin luotsaamassa paneelikeskustelussa säätiöiden ja rahastojen sekä yliopiston tutkimusyhteisöjen edustajat kävivät vuoropuhelua, jonka keskeiseksi sisällöksi muodostui vaikuttavuus ja sen monet muodot.
Säätiöiden ja rahastojen tuella on hyvin merkittävä vaikutus tieteen tekemisen edellytyksiin Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset säätiöt tukivat tiedettä 327 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Itä-Suomen yliopistossa tehtävää tutkimusta kotimaiset ja ulkomaiset säätiöt ja rahastot tukivat yli 9 miljoonalla eurolla viime vuonna. Sen lisäksi yksityiset säätiöt tukivat yliopiston tutkijoita suoraan henkilökohtaisilla apurahoilla yhteensä useilla miljoonilla euroilla.
Tutkittua tietoa yhteisöille ja julkiseen keskusteluun
Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen haastoi paneelikeskustelussa Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat- sekä Moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus -profiilialueiden tutkijoita tutkimustiedon hyödyntämisestä.
– Olennainen vaikuttavuuden tapa on opiskelun kautta, eli yliopistojen tutkimustieto valuu yhteiskuntaan, kun opiskelijat oppivat ja siirtyvät yhteiskunnan osaksi. Yhä enemmän on menty pois perinteisestä asetelmasta, että tutkimustietoa jaetaan vain tutkijoiden kesken, vaan nykyään tietoa annetaan niille yhteisöille, joita tutkitaan, Korhonen pohti.
Yhteiskuntapolitiikan professorin Tiina Sotkasiiran edustamassa Rajat, liikkuvuus ja kulttuuriset kohtaamiset (BOMOCULT) -tutkimusyhteisössä toimii 130 tutkijaa yhteiskuntatieteiden ja ihmistieteiden parista. Tutkimusyhteisö tuottaa ymmärrystä muuttuvasta turvallisuusympäristöstä alueellisesti ja globaalisti.
– Tutkimushankkeillemme tyypillisiä ovat ohjausryhmät, joissa on mukana edustajia esimerkiksi kansalaisjärjestöistä ja yrityksistä. Heidän kauttaan levitämme tutkimustuloksia käytäntöön. Vaikka tutkijoiden sananvapautta pyritään kaventamaan, haluamme tuoda oman panoksemme julkiseen keskusteluun, Sotkasiira kertoi.
Tutkimuksesta viestitään niin perinteisen median kuin sosiaalisen median kautta sekä suoraan tutkimusten kohderyhmille. Tutkijat osallistuvat myös politiikkaprosesseihin. Sotkasiira muistutti, että yliopistoilla on lisäksi tärkeä rooli tuoda esille tietoa, jolle ei ole välitöntä kysyntää – sitä tarvitaan, että yhteiskunnallinen ajattelu ei kapeudu liiaksi.
Oppiminen, arki ja työ digitalisoituneessa yhteiskunnassa (DIGS) -tutkimusyhteisöä edustanut tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Matti Tedre kertoi Generation AI -teknologiakasvatushankkeen mittavasta jalkatyöstä: projektissa on pidetty 177 yleisötilaisuutta ja tehty uutta teknologiaa tutuksi lapsille ja nuorille.
– Tavoitteemme on, että lasten ymmärrys tekoälystä ei perustu myytteihin vaan aidosti tieteelliseen tietoon, miten järjestelmät toimivat ja keräävät tietoa. Silloin voi perustaa oman toimintansa tietopohjalle, Tedre tiivisti.
Laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusviestintää
Itä-Suomen yliopiston monitieteisistä tutkimusyhteisöistä monet liittyvät Ikääntyminen, elintavat ja terveys -profiilialueeseen. Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors oli vaikuttunut tutkimusyhteisöissä tehtävästä vaikuttavuustyöstä.
– Itä-Suomen yliopistossa tutkimusyhteisöt ovat selvästi miettineet vaikuttavuutta ja ryhtyneet toimenpiteisiin, Wahlfors kiitti.
Lääketieteen ja terveystieteiden tutkimuksen vaikuttavuus todentuu usein käytännönläheisesti hoitoina ja lääkkeinä. Wahlfors totesi, että rahoitetun tutkimuksen laajasta vaikuttavuudesta viestiminen ja sen näkyväksi tekeminen ovat edelleen tärkeitä tehtäviä.
Sydän- ja verisuonitautien (CVD) tutkimusyhteisöstä apulaisprofessori Johanna Laakkonen painotti, että vaikuttavuus tulee ennen muuta huipputason tutkimuksen myötä. Kuopiossa on tutkittu yli 50 vuotta sydän- ja verisuonitauteja tiiviissä yhteistyössä yliopiston ja yliopistollisen sairaalan kesken. Tästä tutkimuksesta on syntynyt merkittäviä innovaatioita ja kansainvälistä yritystoimintaa. Tutkimusten tuloksista viestitään aktiivisesti kansallisesti ja kansainvälisesti.
Monitieteisen syöpätutkimuksen (CANCER) tutkimusyhteisöä edustanut professori Arto Mannermaa korosti myös laadukkaan tutkimusviestinnän merkitystä ja nosti esiin viestinnässä käytetyn kielen merkityksen, jotta asia tulee ymmärretyksi.
Neurotieteet (NEURO) -tutkimusyhteisöä edustanut professori Mikko Hiltunen näki tärkeänä tutkijoiden osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä potilaiden osallistamisen, jotta viesti muun muassa elämäntapamuutosten merkityksestä terveydelle tavoittaisi kansalaiset.
Yliopistotutkija Suvi Linna-Kuosmanen Metaboliset sairaudet (METABOLICS) -tutkimusyhteisöstä muistutti, että ihmisillä on saatavilla paljon tietoa ravitsemuksesta mutta ei välttämättä medialukutaitoa – sen vuoksi tärkeä osa vaikuttavuuskeskustelua on myös kumota virheellistä tietoa.
Tieteidenvälisyyttä ja yritysyhteistyötä
Maj ja Tor Nesslingin säätiön tiede- ja toiminnanjohtaja Iina Koskinen saattoi yhteen keskustelua ympäristön muutoksen ja luonnonvarojen kestävän käytön tutkimuksesta. Hän korosti tieteidenvälisyyden merkitystä tutkimuksessa, joka kohdentuu yhteenkietoutuvien, mutkikkaiden ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Yritysyhteistyöllä on myös tärkeä rooli ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksessa.
Kestävä resurssiyhteiskunta: Kiertotalous, energia ja raaka-aineet (RESOURCE) -tutkimusyhteisöstä professori Rauno Sairinen kertoi tutkijoiden osallistuvan monipuolisesti keskusteluihin, jotka liittyvät energiateknologiaan, geologisiin luonnonvaroihin ja kiertotalouteen.
– Teemme yhteistyötä muun muassa kaivosteollisuuden ja toimijoiden kanssa. Meillä on ollut yhteishankkeita esimerkiksi vastuullisuuskäytänteiden kehittämisessä. Lisäksi kansalaisyhteiskunta on vahvasti mukana hankkeiden sidosryhmäpuolella, Sairinen totesi.
Fotoniikan tutkimusyhteisössä (PHOTONICS) yritysyhteistyö laajenee professori Pasi Vahimaan mukaan monialaisesta tutkimusyhteistyöstä ja palveluiden ostamisesta ainelaitosten koulutukseen, joka tuottaa fotoniikan asiantuntijoita yritysten palvelukseen.
Professori Ville Kolehmaisen mukaan Laskennallinen mallinnus, kuvantaminen ja datatiede (COMMIT) -tutkimusyhteisö toimii alalla, jossa tehdään yritysyhteistyötä muun muassa kuvantamisteknologiassa ja mittausjärjestelmien kehittämisessä. Tutkijat tuottavat teknologian keinoin parempaa informaatiota esimerkiksi teollisuuden prosesseihin.
