Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella järjestettiin marraskuun alussa jälleen laitoksen oma vuosittainen Tutkimuspäivä. Siellä opiskelijat, tutkijat ja opettajat kohtaavat toisensa teeman parissa. Tilaisuus vetää poikkeuksetta hyvin osallistujia. Näyttää, että tutkimus kiinnostaa laitoksella opiskelevia.
Suuri luentosali kuhisee – opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen väki on jälleen saapunut vuosittaiseen Tutkimuspäivään.
Tutkimuspäivän tarkoituksena on tarjota opiskelijoille kattava kuva laitoksen tutkimusaiheista ja -hankkeista. Päivä tarjoaa esimerkkejä tutkimuspoluista gradusta väitöskirjaan. Samalla kuullaan uran eri vaiheissa olevien tutkijoiden ajatuksia tekemisestään.
Vaikka sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos (STJ) on hyvin aktiivinen ja laaja-alainen tutkimusyksikkö, niin silti laitoksella opiskelevalle siellä tehtävä tutkimus voi jäädä arjessa hieman näkymättömäksi.
– Nämä ovat tärkeitä päiviä. Meidän pitää pystyä tuomaan ja jalkauttamaan tutkimustamme myös opiskelijoille. On tärkeää osoittaa, että tutkimus on koulutuksen lisäksi keskeinen osa-alueemme koko Itä-Suomen yliopistossa, professori Tommi Laukkanen toteaa oman aloituspuheenvuoronsa päätteeksi.
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos on osa yhteiskuntakunta- ja kauppatieteiden tiedekuntaa ja Laukkanen on tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani.
Tutkimus laitoksella jakautuu kolmeen päälinjaan: sosiaali- ja terveyshallintotiede, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta ja terveystaloustiede. Linjoilla on omat tutkimusryhmänsä. Lisäksi laitoksella tehdään tutkimusta tällä hetkellä yhteensä 15 eri hankkeessa. Hankkeet ovat tärkeä ulkoisen rahoituksen lähde.
– Hanketoiminnan voi jakaa tutkimusalueittain neljään teemaan: mielenterveys, terveydenhuollon päätöksenteko, ikääntyminen sekä muutama kansainvälinen EU-hanke, joista toinen sivuaa myös ikääntymisen ja ikääntyvien palvelujen teemoja, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen varajohtaja professori Ismo Linnosmaa luettelee.
Väitöskirjan tekoa suunnittelevalle projektit ovat hyvä väylä. Omaa urapolkuaan tutkijaksi tapahtumassa esitteli projektitutkija Milla Rosenlund. Hän opiskeli alun perin laitoksella työnsä ohessa toisen maisteritutkinnon sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnasta. Opiskelujen ohessa sosiaalialalla työskennellyt Rosenlund näki pian tarpeen tuottaa tietoa omalle alalleen. Ajatus väitöskirjasta heräsi. Lopulta laitokselta löytyi väitöskirjatutkijan paikka PROSHADE-hankkeessa ja viime keväänä hän väitteli.
– Ota rohkeasti yhteyttä tohtorikouluun, joka sinua kiinnostaa. Mieti mikä motivoi juuri sinua tutkimuksen tekemiseen. Lue ja kirjoita. Se harjaannuttaa tutkimuksen tekemiseen ja auttaa ymmärtämään minkälaista tutkimusta itse haluaa tehdä – ja mikä on ylipäätään hyvää tutkimusta, Rosenlund kannustaa.
Tilaisuudessa esiteltiin myös gradun tekijöille mahdollisuutta tehdä opinnäytetyönsä hankkeille. Gradu-prosessejaan esittelivät laitoksella opiskelleet Tiina Moilanen, Tanja Ripatti ja Jessica Kaipainen. Kaipainen teki pro gradu -työnsä hankkeessa ja työ valmistui viime toukokuussa. Rinnan opinnäytetyönsä hän päätyi jo aloittamaan myös väitöskirjansa. Nyt hän toimii väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa ja samalla hänellä on projektitutkijan paikka sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella Itä-Suomen ylipistossa. Gradun tekeminen Ruoka-askel-hankkeelle johti seuraaviin hankkeisiin ja tutkijan uralle.
STJ-laitosta tutkimusyhteisönä Kaipainen kuvaa lämpimästi sanoilla välitön ja rento paikka, jossa on helppo olla.
– Kun opiskelijana aloitti terveystaloustieteen opinnot, niin hämmästytti, miten lähellä opettajat ja professorit olivat opiskelijoita. Tavallaan kuin vertaisina heti alusta saakka. Ei ollut kynnystä kysyä tai olla yhteydessä. STJ:n tutkimusyhteisö ja työkaverit on hyvä porukka, Kaipainen hehkuttaa.
Kaipainen kokee, että laitoksella on kannustettu tutkimukseen ja opiskelijasta tutkijaksi on ollut helppo siirtymä.
– Väitöskirjan, ja samoin gradun, tekemiseen on olemassa oikeastaan kaksi etenemistietä. Omaehtoisen aiheen hyvät puolet ovat, että sinulla on todennäköisesti omat vahvat intressit, mikä antaa kannustimen ja todennäköisesti sinä hoidat homman, koska olet itse kiinnostunut siitä teemasta hyvin vahvasti, laitoksen varajohtaja Ismo Linnosmaa pohtii tapahtuman jälkeen.
– Sitten on se toinen vaihtoehto, että hyppäät mukaan tutkimusryhmään tai projektiin ja ryhmä antaa valmiin datan ja tutkimuskysymyksen.
Valmiissa hankkeessa väitöskirjan rahoitus on jo olemassa, eikä sitä tarvitse hakea erikseen.
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella aloittaa vuosittain hieman yli sata opiskelijaa, ja opiskelijamäärät ovat hienoisessa kasvussa pelastusalan johtamisen maisterikoulutuksen myötä.
– Olemme ihan kohtuullisen kokoinen kouluttaja. Olemme kasvava laitos, Linnosmaa pohtii.