Fotoniikka on valoa. Me luomme, muokkaamme, havainnoimme valoa ja siirrämme sitä paikasta toiseen, Fotoniikan instituutin johtaja, professori Jyrki Saarinen sanoo.
—Fotoniikkaan kuuluu näkyvä valo, mutta myös infrapuna- eli lämpösäteily ja UV-säteily. Auringosta tulevan luonnonvalon lisäksi valoa tuottavat erilaiset lamput, laserit ja myös näytöt.
—Fotoniikka on lähtökohdaltaan mahdollistava, fotoniikan lippulaiva PREINin Impact Manager Juha Purmonen lisää.
— Meillä on nykyään tarjolla tuotteita, joita ei ole ollut ennen olemassakaan, esimerkiksi cd-levyjä ja ohuita televisioita. Tärkeintä fotoniikassa on ehkä kuitenkin mahdollisuus ratkaista globaaleja haasteita, kuten ilmastoon, energiantuotantoon ja terveyteen liittyviä kysymyksiä, hän sanoo.
Fotoniikassa ollaan kuitenkin vasta alkutaipaleella. Se on valtavan laaja ala, johon liittyvät vaikkapa aurinkoenergian tuotanto, lääketieteen ja tietoliikenteen sovellukset, sähkön tekeminen ja hiilidioksidin vähentämisen ja sitomisen ratkaisut.
— Tulossa on paljon uusia valonlähteitä, kuten lääketieteessä laserit ja äärettömän lyhyet valopulssit (femto- ja pikosekuntti), joita ei aikaisemmin ole edes osattu hyvin tunnistaa. Seuraava 20-30 vuotta tulee olemaan mielenkiintoista aikaa, Saarinen miettii.
Moni asia tulee muuttumaan jo lähitulevaisuudessa, kun esimerkiksi autonomisten ajoneuvojen ja matkapuhelinten kehitys on ollut nopeaa.
—Merkittävä hyppy otetaan fotoniikassa eteenpäin uusien tuotteiden ja palveluiden käytettävyydessä ja yleisyydessä.
Nyt on meneillään fotoniikan ja biotekniikan vuosisata.
Jyrki Saarinen
Fotoniikan instituutin johtaja, professori
Itä-Suomen yliopiston fotoniikan tutkimuksesta on saanut alkunsa useita alan yrityksiä. Dispelix on yksi näistä, ja sen alana on tuottaa muun muassa lisätyn todellisuuden näyttökomponentteja.
—Yrityksemme sai alkunsa VTT:n spin-offina. Joensuu on hyvä paikka toimia, sillä yliopistolla laajaa tutkimustoimintaa ja puhdastilat. Me saamme yliopistolta myös työntekijöitä, tohtoreita ja maistereita, kertoo VP of Manufacturing & Site Manager Petri Stenberg Dispelix Oy:stä.
—Tällä hetkellä Dispelixissä tehdään läpinäkyviä näyttöjä lisättyyn todellisuuteen. Silmälaseja käytetään paljon, joten lisätyn todellisuuden silmälasien markkinat ovat merkittävät.
—Laitteiden tuotantopuolella automaatio on kilpailutekijä. Nanofotoniikka vaatii osaamista ja toimivia tuotantoketjuja. Fotoniikan kehittymisen myötä laatu ja sen mittaaminen ovat parempia.
Ensimmäiset lisätyn todellisuuden silmälasit tulevat kaupan hyllyille muutaman vuoden sisällä.
Petri Stenberg
VP of Manufacturing & Site Manager, Dispelix Oy
Vaihtoehtoisten näyttöjen, älykellojen ja älylasien uskotaan korvaavan kännykät ajan mittaan. Tällä hetkellä on jo käytössä puettavia tietokoneita, joissa hyödynnetään lisätyn todellisuuden näyttöjä.
—Tyylikkäät lisäominaisuudet, kuten navigaattorit voivat hyvinkin kiinnostaa kuluttajaa, Stenberg toteaa.
Purmosen mukaan fotoniikan alan yritykset ovat tällä hetkellä keskittyneet joko puhtaasti vientiin ulkomaille tai vain kotimaan markkinoille. Kotimaahan tuotetaan paljon komponentteja vientiyritysten tarpeisiin. Esimerkiksi paperikoneet sisältävät merkittävän määrän fotoniikkaa.
Myös fotoniikan osaamisen vienti on tärkeää.
— Yliopistomme tutkimus on huippua monessakin suhteessa, ja olemme mukana useissa EU-hankkeissa. Kymmenen vuotta täyttänyt kansainvälinen fotoniikan maisteriohjelmamme on myös todella suosittu, Saarinen sanoo.
Kansainvälistä Valon päivää vietetään vuosittain 16. toukokuuta.
Lue lisää
