Työpaikkaostrakismi on sanaton ilmiö, jossa työntekijä havaitsee tai kokee sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ulos sulkemista, eristämistä tai hylkäämistä muiden työyhteisön jäsenten taholta. Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että jopa 73 prosenttia terveydenhuollon työntekijöistä on kokenut työssään ostrakismia viimeisen vuoden aikana.
– Tulokset ovat huolestuttavia. Toisaalta tutkimus osoitti, että työpaikkaostrakismilta suojaa työtovereilta saatu sosiaalinen tuki sekä työyhteisössä vallitseva hyvä sosiaalinen ilmapiiri, väitöskirjatutkija Sirpa Manninen sanoo.
Työelämän tutkimus -lehdessä julkaistu tutkimus on osa Mannisen väitöskirjaa, joka on ensimmäinen työpaikkaostrakismia käsittelevä tutkimus Suomessa. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan työpaikkaostrakismin yhteyttä ja merkitystä työhyvinvointiin terveydenhuollossa.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella kahdesta suomalaisesta yliopistosairaalasta tammikuussa 2021. Tutkimukseen vastasi 569 sairaaloiden eri ammattiryhmien edustajaa sekä työntekijä- että johtajatasolta. Tutkittavat vastasivat erilaisiin työhyvinvointiin yhteydessä oleviin väittämiin sekä arvioivat omakohtaisesti koettua ja vierestä havaittua työpaikkaostrakismia.
Havaittua työpaikkaostrakismia ei ole tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa. On oletettu, ettei ulkopuolinen pysty osoittamaan jotain tapahtumaa ostrakismiksi, ellei hyljeksitty itse koe tulleensa hyljeksityksi. Mannisen tutkimus osoitti kuitenkin sen, että sekä itse koetun että havaitun ostrakismin tulokset myötäilivät toisiaan. Onkin oletettavaa, että ostrakismiksi tulkittavaa käytöstä osataan tunnistaa työpaikoilla.
Tutkimuksessa validoitiin myös kansainvälisesti laajasti käytössä oleva työpaikkaostrakismia mittaava mittaristo Suomessa hyödynnettäväksi.
Työyhteisöjen rooliin työhyvinvoinnin tukemisessa kiinnitettävä enemmän huomiota
Kansainvälisissä työpaikkaostrakismia tarkastelleissa tutkimuksissa on havaittu, että ilmiöllä on tuhoisia vaikutuksia muun muassa yksilön työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja henkilökunnan vaihtuvuuteen. Terveydenhuoltoalan työhyvinvoinnin ja kuormittavuuden korjaamiseksi Suomessa on toistuvasti ehdotettu riittävää henkilöstömitoitusta ja palkan korotusta.
– Näillä tekijöillä on myös sijansa työhyvinvointikeskustelussa, mutta varsin vähäisesti on julkisuudessa tarkasteltu sitä, mitä työyhteisöt voisivat itse tehdä työhyvinvoinnin tukemiseksi, Manninen painottaa.
Hän rohkaiseekin työyhteisöjä kiinnittämään huomiota sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jossa jokaisella olisi kokemus saadusta tuesta, osallisuudesta ja hyvästä ilmapiiristä. – Näillä tekijöillä voidaan edistää merkittävällä tavalla työssä jaksamista, viihtymistä ja sitoutumista, Manninen toteaa.
Tutkimusartikkeli:
Sirpa M. Manninen, Samuli Koponen, Timo Sinervo, Antti-Jussi Kouvo, Sanna Laulainen. Työpaikkaostrakismiin yhteydessä olevat tekijät sairaalaorganisaatiossa. Työelämän tutkimus vol. 21 nro. 1 (2023). https://doi.org/10.37455/tt.109916
Lisätietoja:
Sirpa Manninen, sirpa.manninen(at)uef.fi
Väitöstutkimuksen aiempi osa-artikkeli
Sirpa M. Manninen, Sanna Laulainen ja Timo Sinervo. Käsiteanalyysi työpaikkaostrakismista. Hallinnon tutkimus 1/2022. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/108021/68363