Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen uuden selvityksen mukaan monipaikkaisuus on vahvistuva ilmiö Pohjois-Karjalassa. Tämä on tärkeä tunnistaa ja huomioida maakunnan, kuntien, hyvinvointialueen ja paikallisten yhdistysten strategioissa ja toimintasuunnitelmissa.
Selvityksen mukaan erityisesti vapaa-ajan asumiseen ja matkailuun liittyvä monipaikkaisuus lisää merkittävästi maakunnassa aikaansa viettävien määrää. Sen sijaan työhön liittyvän monipaikkaisuuden merkitys alueen väestön kausivaihteluun on vähäisempi. Kasvava ilmiö on alueella asuvan ikääntyvän väsestön hoivaan liittyvä monipaikkaisuus, kun kauempana asuvat omaiset vierailevat hoitamassa ja auttamassa läheisiään.
Monipaikkaisuus on osa miljoonien suomalaisten elämää niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Yhden asuinpaikan sijaan ihmiset viettävät yhä useammin arkea ja vapaa-aikaa useissa eri paikoissa sekä liikkuen näiden paikkojen välillä. Monipaikkaisuuteen ovat syinä muun muassa työssäkäynti tai opiskelu, vapaa-ajan vietto, avioeron jälkeinen vuoroasuminen tai omaisten hoito. Monipaikkaisuus synnyttää vuorovaikutusta eri seutujen ja maakuntien sekä maaseudun ja kaupunkien välille ja sillä on vaikutuksia niin alueiden elinvoimaan, palveluiden käyttöön ja tarpeeseen kuin paikallisyhteisöjen toimintaan sekä ympäristöön.
Vapaa-ajan asuntojen käyttöaste ja kiinnostus etätyöhön ovat kasvussa
Osana selvitystä toteutettiin maakunnan ulkopuolella vakituisesti asuville vapaa-ajan asunnon omistajille kyselytutkimus, johon saatiin liki 600 vastausta. Tulosten perusteella Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa vapaa-ajan asuntoa käytettiin keskimäärin 85 päivää vuodessa ja käyttöaste on lisääntynyt viime vuosina.
– Vapaa-ajan asunnoilta käsin tehdään paljon etätöitä ja kiinnostus etätyömahdollisuuksiin on kasvussa, kertoo tutkija Pasi Saukkonen Itä-Suomen yliopistosta.
Yli neljännes työikäisistä vastaajista on kiinnostunut myös koko- tai osa-aikaisista työmahdollisuuksista Pohjois-Karjalassa. Kiinnostuneiden joukossa on hyvin erilaisissa ammateissa työskenteleviä, kuten sote-alan työtekijöitä ja opettajia.
Ulkomaakuntalaiset vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita seuraamaan mökkikuntansa asioita ja osallistumaan eri tavoin kylän ja kunnan toimintaan. Joka kymmenes kuuluu jo nyt johonkin alueen yhdistykseen ja lähes saman verran on heitä, jotka olisivat kiinnostuneita mökkikuntansa yhdistystoiminnasta. Lähes joka neljäs vastaaja myös kertoo, että vapaa-ajan asunnolla vietettyyn aikaan liittyy nyt tai tulevaisuudessa alueella asuvan lähiomaisen hoivaa tai avunantoa.
Monipaikkaisten asukkaiden osaaminen luo uusia mahdollisuuksia kuntien kehittämiseen
Selvitykseen on koottu kattavasti toimenpide-esityksiä monipaikkaisuuden huomioimiseksi maakunnan ja kuntien kehittämisessä.
– Monipaikkaisilla asukkailla on monenlaista osaamista ja tämän osaamisen integroiminen osaksi paikallisia verkostoja ja toimintaa voi luoda uudenlaisia mahdollisuuksia niin kuntien kuin paikallisten yhdistysten kehittämiseen, tutkija Mari Kattilakoski Itä-Suomen yliopistosta kiteyttää.
Monipaikkaisten asukkaiden osallisuuden tukemisen ohella selvitys suosittaa, että jatkossa alueella selvitettäisiin tarkemmin muun muassa monipaikkaisten työvoimapotentiaalia sekä monipaikkaisen hoivan laajuutta ja tähän liittyviä kehittämistarpeita.
Selvitys toteutettiin Monipaikkainen Pohjois-Karjala -hankkeessa, joka on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta/Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Uusi työkalu maakunnille ja kunnille monipaikkaisuuden seurantaan
Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) on kehitetty avoin verkkotyökalu maakunnille ja kunnille monipaikkaisuuden seurantaan ja kestävään kehitykseen.
– Monipaikkaisuutta koskeva tieto on hyvin hajanaista, sillä perinteiset tilastot ja rekisterit olettavat ihmisten elämän rakentuvan vain yhden rekisteröidyn asuinpaikan ympärille, toteaa tutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.
Uusi työkalu kokoaa yhteen tietoa erilaisista monipaikkaisuuden muodoista ja määristä kunta- ja maakuntatasolla. Työkalun kautta on mahdollista tarkastella myös Telian mobiiliverkkoaineistoon perustuvaa väestön yöpymiseen johtavaa liikkumista eri alueilla sekä mallinnuksiin pohjautuvia arvioita erilaisten monipaikkaisuuden muotojen vaikutuksista väestön vuotuiseen ajankäyttöön.
Työkalu on kehitetty osana Elinvoimainen ja kestävä monipaikkainen Suomi sekä Monipaikkainen Pohjois-Karjala -hankkeita, joita ovat rahoittaneet Valtioneuvoston kanslia sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma/Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Selvitys Monipaikkainen Pohjois-Karjala: monipaikkaisen työn, kansalaistoiminnan ja hoivan muodot ja kehittämistarpeet on luettavissa täältä: https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28589
Työkalu löytyy täältä: Monipaikkainen Suomi – alueellista tietoa monipaikkaisuuden eri muodoista (SYKE 2022)
Lisätietoja
Mari Kattilakoski, tutkijatohtori, Karjalan tutkimuslaitos, mari.kattilakoski(at)uef.fi, +358 50 449 4896
Kati Pitkänen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus, kati.pitkanen(at)syke.fi, +358 295 251 101
Pasi Saukkonen, projektitutkija, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, pasi.saukkonen(at)uef.fi, +358 50 464 2534