Osaamisen aallot -podcastin kolmannessa jaksossa pureudutaan johtamiseen, erityisesti vuorovaikutukseen ja etäjohtamiseen. Vieraina ovat Arttu Puhakka, ratkaisukeskeinen kouluttajavalmentaja, sekä Jonna Koponen, Itä-Suomen yliopiston professori ja akatemiatutkija. Molemmat toimivat myös UEF Executive MBA -kouluttajina.
Johtaminen vuorovaikutuksen ja etätyön aikakaudella
Nykyjohtaminen vaatii ennen kaikkea tilannetajua eli kykyä arvioida, mikä vuorovaikutustyyli toimii missäkin tilanteessa. Kaikki tilanteet eivät kaipaa samaa johtamisotetta: välillä tarvitaan ohjaavaa, välillä valmentavaa lähestymistapaa. Koponen ja Puhakka korostivat, että johtamisen ytimessä on luottamus: usko siihen, että työntekijät osaavat ja haluavat tehdä työnsä hyvin. Tämä luottamus rakentuu johdonmukaisesta toiminnasta, läsnäolosta ja avoimesta vuorovaikutuksesta.
Etäjohtaminen ja digitaalinen vuorovaikutus
Etä- ja hybridityön yleistyminen on muuttanut johtajan viestintävastuuta. Jonna Koposen mukaan esimiehen tulisi tietoisesti huolehtia siitä, että:
– Sosiaalinen vuorovaikutus ei jää pelkkien työasioiden tasolle, vaan sisältää myös arkisia kuulumisia.
– Ennakkovalmistelut ovat kunnossa – selkeät agendat ja roolit parantavat etäkokousten laatua.
– Osallistaminen on aktiivista, sillä etäympäristössä on helppo vetäytyä passiiviseksi.
Arttu Puhakka muistutti, että jo pienet “mitä kuuluu?” -keskustelut vahvistavat luottamusta ja luovat yhteistä pohjaa myös digitaalisissa kohtaamisissa.
Vuorovaikutustaidot kehittyvät harjoittelemalla
Vuorovaikutusosaaminen ei ole pelkkää kuuntelemista, koska siihen sisältyy myös halu kohdata ihmisiä, kyky hahmottaa erilaisia tilanteita ja taito hyödyntää digikanavia luontevasti. Vuorovaikutusosaamisen kehittäminen on jatkuvaa työtä, joka alkaa usein itsereflektiosta: pysähtymisestä pohtimaan, miten toimin tietyssä tilanteessa ja mitä voisin tehdä toisin. Arvokasta näkökulmaa tuo myös kollegoilta saatu palaute, joka auttaa tunnistamaan omat vahvuudet ja kehityskohteet.
Jatkuvan oppimisen koulutuksissa käytännön harjoitteet tarjoavat turvallisen tilan kokeilla erilaisia vuorovaikutustapoja, ja rohkeus testata uusia viestintäkeinoja tai teknologioita voi avata yllättäviä mahdollisuuksia arjen kohtaamisiin niin kasvokkain, kuin verkossakin. Koponen ja Puhakka painottivat, että palautteen saaminen ja antaminen on usein yksi merkittävimmistä oppimisen lähteistä, mutta liian harvoin hyödynnetty työelämässä.
Tekoäly työvälineenä ja haasteena
Sekä Koposta että Puhakkaa kiinnostaa tulevaisuudessa erityisesti etäjohtajien digitaalinen vuorovaikutusosaaminen ja tekoälyn vaikutus ihmisten välisiin suhteisiin sekä johtamisviestintään. Nopeasti etenevä digimurros edellyttää johtajilta myös uudistumiskyvykkyyden vahvistamista sekä omassa toiminnassa, mutta myös tiimin tukemisessa.
Tekoäly voi vapauttaa aikaa rutiinitöistä, mutta se tuo mukanaan muutosvastarintaa ja eettisiä kysymyksiä. Johtajan on tunnistettava tiimin jäsenten tunteet, tuettava uuden teknologian omaksumista ja hallittava uusia taitoja, kuten tekoälylle annettavien ohjeiden (promptien) laatimista. Lisäksi on huomioitava, miten tekoälysovellusten käyttöönotto vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja millaisia viestintätapoja se muokkaa, esimerkiksi ystävällisen ja ratkaisukeskeisen tyylin yleistymistä.
Kuuntele jakso Spotifyista!