Historian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Kun 1800-luvun Yhdysvalloissa paine orjuusjärjestelmän lakkauttamista kohtaan kasvoi, alkoivat maan orjanomistajat pelätä orjuudesta vapautuvien mustien mahdollisten kansalaisoikeuksien antavan mustille liikaa valtaa. Näin syntyivät suunnitelmat mustien kolonisoimisesta maan rajojen ulkopuolelle. FM, YTM Oskari Ropposen väitöstutkimus osoittaa, että mustien omalla aktiivisella toiminnalla oli merkittävä rooli kolonisaatiosuunnitelmien kaatumiseen.
Kolonisaatiosuunnitelmia ajamaan perustettiin vuonna 1816 American Colonization Society, jonka toiminnan myötävaikutuksella Afrikan länsirannikolle Liberiaan perustettiin siirtokuntia, jonne mustia yritettiin painostaa muuttamaan. Joskus muutto perustui vapaaehtoiseen emigraatioon ja kohteita oli useita, kuten vasta itsenäistynyt Haiti. Mustat olivat kuitenkin yksipuolisesti näitä suunnitelmia vastaan.
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan temaattisen sisällönanalyysin keinoin niitä syitä, joihin mustat orjuudenvastustajat eli abolitionistit vetosivat vastustaessaan kolonisaatio- ja emigraatiosuunnitelmia. Lähdemateriaali koostuu tuhansista mustien abolitionistien teksteistä. Mukana on niin yksityistä kirjeenvaihtoa kuin julkiseksi tarkoitettuja lehtikirjoituksia ja kokouspöytäkirjoja.
– Aihetta on tutkittu verrattain vähän, eikä mustien abolitionistien näkemyksiä ole selvitetty tarkemmin. Siksi aihe on ehdottomasti tutkimuksen arvoinen, väitöskirjatutkija Oskari Ropponen toteaa.
Tutkimuksen perusteella mustien abolitionistien kolonisaatiovastaiset argumentit voidaan jakaa kolmeen teemaan. Niistä ensimmäinen perustuu mustien ”amerikkalaiselle” identiteetille, johon ei sopinut muutto kaukaisiin kohteisiin, kuten Liberiaan. Toinen teema muodostuu kolonisaatiokohteiden surkeisiin elinoloihin vetoavista argumenteista. Kolmannessa teemassa vedotaan suunnitelmien epätasa-arvoisuuteen, joka soti muun muassa Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen sanomaa vastaan.
Väitöstutkimus osoittaa myös sen, että mustat olivat aktiivisia toimijoita. Heidän toiminnallaan oli keskeinen merkitys kolonisaatio- ja emigraatiosuunnitelmien kariutumiseen. Suunnitelmien kaatuminen johti osaltaan orjanomistajien ja orjuudenvastustajien välien kiristymiseen ja siten sisällissodan syttymiseen.
– Monet tuntuvat pitävän 1800-luvun alkupuolen Yhdysvaltojen mustia passiivisina toimijoina tai yksinomaan orjina. Usein unohtuu mustien aktiivinen toiminta, jolla oli vaikutuksia jopa laajempaan kansalaismielipiteeseen. Tämän osoittaminen on yksi tutkimukseni suurimmista ansioista, Ropponen sanoo.
FM, YTM Oskari Ropposen historian alaan kuuluva väitös ”Here we were born, and here we will die”. Mustien abolitionistien kolonisaation vastustaminen Yhdysvalloissa 1816–1865 tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Pasi Tuunainen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Oskari Ropponen, oskarirop(at)gmail.com, 050 3251191
