Ylen venäjän-, englannin- ja ukrainankieliset uutiset tarjoavat kohderyhmilleen merkityksellistä ja tärkeää tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ymmärrettävällä tavalla. Ylellä tunnetaan näiden kieliryhmien kohdeyleisö, ja käännökset osataan tuottaa kohderyhmää ajatellen. Konekääntämisen rooli uutistuotannossa taas vaihtelee kielitoimituksesta ja toimittajasta riippuen.
Tämä selvisi tuoreessa tutkimuksessa, jossa yliopistonlehtori Nina Havumetsä Itä-Suomen yliopistosta ja yliopisto-opettaja Mary Nurminen Tampereen yliopistosta selvittivät, miten Ylen kielitoimituksissa tuotetaan uutisia venäjän, englannin ja ukrainan kielillä, mitkä periaatteet ohjaavat kääntämistä ja miten toimittajat näkevät roolinsa kohdeyleisöjensä tiedollisten oikeuksien toteutumisessa. He tutkivat myös, miten konekääntäminen vaikuttaa näiden oikeuksien toteutumiseen.
Taustalla kohdeyleisön vankka tuntemus
Ylellä uutisten kääntämistä ohjaa vahva kohdeyleisösuuntautuneisuus. Kielitoimituksissa tunnetaan erikielisten uutisten kohderyhmät hyvin, ja niille pyritään tarjoamaan merkityksellistä ja tärkeää tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta kohderyhmät huomioivalla tavalla.
Uutiset perustuvat paljolti Ylen suomen- ja ruotsinkielisten toimitusten tekemien juttujen käännöksiin. Kielitoimitukset valitsevat kiinnostavimmat suomen- tai ruotsinkieliset jutut, kääntävät ne ja muokkaavat käännökset kohdeyleisöilleen sopiviksi huomioiden sen, että yleisöjen tietämys esimerkiksi Suomen historiasta ja kulttuurista on vielä puutteellinen. Lisäksi kielitoimitukset tekevät omia juttuja suoraan omilla kielillään.
Konekääntämisen osuus vaihtelee
Konekääntämisen rooli vaihtelee kielen mukaan. Esimerkiksi ukrainankielisen toimituksen toiminta perustuu siihen, että toimittaja konekääntää jutun ukrainaksi ja editoi sitten käännöksen niin, että se on kielellisesti laadukas ja sisällöltään mielekäs ja ymmärrettävä.
Muissa kielitoimituksissa suhtautuminen konekääntämiseen on vaihtelevaa, ja vastaavasti konekääntämisen merkitys kohdeyleisöjen tiedollisten oikeuksien toteutumisessa vaihtelee myös.
– Havaitsimme lisäksi, että Ylen kielitoimitusten käännöstoiminta tukee venäjän, englannin ja ukrainan puhujien tiedonsaantia, mutta tarjoaa rajallisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai saada äänensä kuuluviin. Kyse on resurssien määrästä. Kielitoimitukset ovat varsin pieniä, Nina Havumetsä kertoo.
Havumetsän ja Nurmisen tutkimus on osa DECA (Demokratian episteeminen toimintakyky algoritmien aikakaudella) -hanketta. DECA tutkii yhteiskunnan tiedollisia järjestelmiä, käytänteitä ja ongelmia yksilöiden, instituutioiden ja digitaalisten infrastruktuurien tasoilla.
DECAn keskeisenä tavoitteena on tehdä näkyväksi ihmisten ja ihmisryhmien välisiä episteemisiä eriarvoisuuksia ja tuoda marginalisoitujen ryhmien ääni kuuluville. Hankkeessa on mukana asiantuntijoita Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta ja Nuorisotutkimusseurasta. DECAn yhteistyökumppanit ovat ministeriöitä, kansalaisjärjestöjä ja mediatoimijoita. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Artikkelin tiedot:
Havumetsä Nina ja Mary Nurminen. (Kone)kääntäminen Ylessä ja muunkielisten episteemiset oikeudet. Mikael: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen aikakauslehti 18:1, 2025. DOI 10.61200/mikael.147618. https://journal.fi/mikael/article/view/147618/104310
Lisätietoja:
Venäjän kielen ja kääntämisen yliopistonlehtori Nina Havumetsä, Itä-Suomen yliopisto, nina.havumetsa@uef.fi
Englannin kielen kääntämisen yliopisto-opettaja Mary Nurminen, Tampereen yliopisto, mary.nurminen@tuni.fi
https://www.decatutkimus.fi/
