Yliopistot tiivistävät vieraiden kielten opetusyhteistyötä ja mahdollistavat kielten opiskelun ristiinopiskeluna yliopistojen välillä. Osa yliopistoista pilotoi koulutusuudistusta myös haun osalta niin, että kevään 2026 yhteishaussa voi hakea opiskelemaan saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin ilman aiempaa osaamista kyseisistä kielistä. Uudistusten tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuutta Suomessa.
Kielten opetus on yksipuolistunut perusopetuksessa ja toisella asteella, ja muiden vieraiden kielten kuin englannin opetus on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Opetus jakautuu epätasaisesti paikkakuntien ja alueiden välillä. Tämän takia muiden kielten kuin englannin kouluopiskelu ei ole enää kaikkialla edes mahdollista, ja yhä harvempi on voinut hakea yliopistoon opiskelemaan muita vieraita kieliä. Seurauksena vieraiden kielten asiantuntijoiden määrä on laskenut Suomessa. Monipuolisen kielivarannon merkitys on kriittinen Suomen kansainväliselle asemalle EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteisöissä.
Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki toteaa, että kielitaidon yksipuolistuminen luo esteitä alueiden, yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin kehittymiselle:
– On ongelmallista, että tällä hetkellä työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden kielitaito on laajempi kuin työelämään tulevilla.
Tarjonta muuttuu jo kuluvana lukuvuonna
Yliopistot kehittävät opetusyhteistyötä saksan, ranskan ja venäjän kielen tutkinto-ohjelmissa. Opetusyhteistyö toteutetaan ristiinopiskeluverkostojen kautta. Ristiinopiskelu mahdollistaa sen, että opiskelija voi osallistua myös muiden yliopistojen opintojaksoille. Näin opiskelijoilla on entistä laajempi valinnaisten opintojen tarjonta ja erikoistumismahdollisuudet.
Opetusyhteistyöhön osallistuvat kaikki yliopistot, joissa on mahdollista opiskella saksaa, ranskaa tai venäjää pää- tai sivuaineena: Helsingin, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Jo kuluvana lukuvuonna vuonna Itä-Suomen yliopiston opiskelijat voivat osallistua valikoiduille Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopiston sekä Åbo Akademin järjestämille opintojaksoille.
Ilman aikaisempaa kielitaitoa voi tiettyjen kielten tutkinto-ohjelmiin keväällä 2026 hakea Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoihin sekä Åbo Akademiin.
SARAVE-hanke pilotoi ratkaisuja yhteiskunnan kaventuvaan kielivarantoon
Koulutusuudistus ja ristiinopiskelu on valmisteltu yliopistojen yhteisessä SARAVE-hankkeessa, jolle Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kolmivuotisen harkinnanvaraisen valtionrahoituksen (2025–2028).
SARAVE-hanketta Lähteenmäen kanssa johtavat Turun yliopiston ranskan kielen professori Marjut Johansson ja Helsingin yliopiston saksan kielen professori Leena Kolehmainen. He korostavat, että kielitaidon yksipuolistuminen on yhteiskunnallinen ongelma.
Taustatietoa vieraiden kielten opetuksen ajankohtaisesta tilanteesta Suomessa
